Aittomäen tila
Aittomäen tila
Aittomäen tila

Broileritilat

Aittomäen tila

Tietoa tilasta

  • Isäntäpari Lauri ja Jutta Hantula Perheeseen kuuluu kaksi lasta, tyttö ja poika.
  • Sikala aloittanut toimintansa 1950-luvun lopussa, aikaisemmin tilalla kasvatettu lypsykarjaa 
  • Broilerikasvatus aloitettiin 1986.
  • Maata on viljelyksessä 250 hehtaaria.
  • Tilalla työskentelee yksi perheen ulkopuolinen henkilö vakituisesti. Kausityöntekijöitä on kiireisimpinä aikoina 8-9.
  • Isäntäparilla on myös osaomistus (50%) kuljetusyritys Hantulan Liikenne Oy:stä. 

Näyteikkuna suomalaiseen maatalouteen

Aittomäen perhetilalla Seinäjoella kasvatetaan sikoja ja broilereita. Ensimmäiset broileriuntuvikot saapuivat Lauri ja Jutta Hantulan tilalle vuonna 1986.

Alakylässä kaupungin kaava-alueella sijaitseva Aittomäen tila on kuin näyteikkuna suomalaiseen maatalouteen. Lähimmät rivitalot ovat vain muutaman kymmenen metrin päässä sikalasta ja kouluakin käydään naapurissa. Broilerikasvattamot taas ovat pellon sekä vilkasliikenteisen kantatie 67:n toisella puolella.

Aittomäen tila on jo pitkään toiminut läheisen alakoulun kummitilana, ja tilalla käy koululaisryhmien lisäksi perhepäivähoito- ja päiväkotiryhmiä tutustumassa tilan arkeen. Broilerikasvattamoon ei pääse tutustumaan, mutta siitäkin Hantulat mielellään kertovat lapsille. 

”Nykytenaville on iso asia päästä katsomaan maatilan eläimiä”, kertoo tilan isäntä Lauri Hantula, joka tapaa esitellä koululaisille possujen lisäksi myös talon koiran, kissat, kanat, traktorit ja leikkuupuimurin.

”Kun lapset tilavierailun jälkeen piirtävät kuvan näkemästään, suurin osa piirtää puimurin”, Lauri nauraa.

Aittomäen talon peruskivessä näkyy vuosiluku 1841. Talo rakennettiin aikoinaan Ilmajoelle, kunnes se 1900 luvun alussa siirtyi silloisen vävyn mukana nykyiselle paikalleen. Myös Laurin isä tuli taloon vävyksi. Lauri ja Jutta ovat tilan neljäs isäntäpari.

”Äiti kuoli, kun minä synnyin. Meitä jäi kolme alaikäistä tenavaa. Se oli aika kova paikka, mutta isä piti meistä hyvän huolen, eikä meillä valitettu turhista.  Hän määritteli päivän työt, ja kukin lapsista hoiti oman osuutensa. Isä myös koulutti meidät, ja kaikki saimme opiskella kykyjemme mukaan.”

Lauri on koulutukseltaan agrologi.

Hänen omaan perheeseensä kuuluvat vaimo Jutta Hantula sekä kaksi lasta. Työt on jaettu siten, että possujen hoito on Jutan työtä ja Lauri kantaa vastuun kanoista. Jutta on sikatilan tytär Lapualta ja koulutukseltaan ekonomi. Kokopäivätoimiseksi emännäksi hän jäi, kun lapset aloittivat koulunsa.

Tilan jatkuva kehittäminen on isäntäparin yhteinen intohimo. Ideoita ja uusia innovaatioita he käyvät hakemassa ympäri maailmaa.

”Tämän päivän maatalousyrittäjällä pitää olla kielitaitoa ja kyky tulla ihmisten kanssa toimeen. Ihmissuhdeverkostoa ei korvaa mikään. Yksinhän ei pärjää kukaan.”

Uusia ideoita on aina lähdetty kokeilemaan rohkeasti.  Tila on mukana mm. ympäristöministeriön alaisessa koetilatoiminnassa.

Keskellä kaupunkia toimiminen asettaa työlle haasteita, joita syvällä maaseudulla yrittävän tuottajan ei tarvitse pohtia.

”Olemme kuitenkin koettaneet kääntää ne positiivisiksi haasteiksi. Harvalla tilalla on esimerkiksi mahdollisuutta liittyä kaukolämpöverkkoon.”

Hae Atrian Tiloja

Vastuullisen toiminnan periaatteet