Noin neljä viidestä suomalaisesta syö lihaa useamman kerran viikossa ja pitää liharuokia hyvinä ruokina, jotka kuuluvat juhlaan ja arkeen. Liha valitaan lautaselle usein sen maun takia, mutta valintaan voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tottumukset, lihan ravintosisältö tai sen sopivuus monenlaisiin ruokiin. Vaikka iso osa suomalaisista syö lihaa säännöllisesti, on suomalaisten lihankulutus Euroopan keskitasoa. Viime vuosina siipikarjan lihaa, eli kanaa ja kalkkunaa, on syöty Suomessa enemmän kuin ennen. Varsinkin kanasta on tullut suosittua ja muodikasta.

Liha kuuluu Ruokaviraston ravitsemussuosituksiin, sillä se on oiva proteiinin ja hyvin imeytyvän raudan lähde. Lihan proteiinissa on kaikkia sellaisia aminohappoja, joita ihmiskeho ei itse pysty valmistamaan. Liha sisältää pehmeää, terveydelle hyvää rasvaa. Eri eläinten lihat sisältävät sitä eri määriä. Liha sisältää myös kovaa rasvaa, jonka liiallista käyttöä tulisi välttää. Vitamiinit ovat ihmisen elimistölle välttämättömiä yhdisteitä, jotka säätelevät aineenvaihduntaa ja auttavat muita ravintoaineita pilkkovia entsyymejä toimimaan. Lihasta saa kaikkia B-ryhmän vitamiineja, myös B12:sta, jota esiintyy vain eläinkunnan tuotteissa.

Vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästöjä syntyi Suomessa yhteensä noin 47,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. Päästöt vähenivät 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Energiasektori on suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Siihen sisältyvät esimerkiksi liikenteen polttoaineiden päästöt sekä kotien ja maatalouden sähkönkulutus. Ruoan elinkaaressa on monta vaihetta, joista jokainen sitoo energiaa ja aiheuttaa ympäristövaikutuksia omalla tavallaan. Esimerkiksi ruoan poisheittäminen on kaikkea muuta kuin ekoteko. Silti suomalaiset heittävät vuosittain hukkaan 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa.

Eri maiden olosuhteet soveltuvat lihantuotantoon eri tavoin – jossain paremmin, toisaalla heikommin. Ruoan ilmastovaikutukset syntyvät ennen kaikkea sen tuotannosta, ja uusia ratkaisuja vaikutusten vähentämiseen kehitetään jatkuvasti. Suomessa olemme lihan suhteen melkein omavaraisia: tuotimme vuonna 2020 yhteensä 409,1 miljoonaa kiloa lihaa, ja kokonaiskulutus samana vuonna oli 422,9 miljoonaa kiloa. Vuonna 2020 kokonaiskulutuksen kotimaisuusaste oli 82,8 %, mikä tarkoittaa, että kuluttamastamme lihasta noin yksi viidesosa tuli ulkomailta. Suomalaisessa tuotannossa on ympäristön kannalta merkittäviä näkökulmia. Katso yllä olevista kuvista, miksi kotimaista lihaa kannattaa suosia!

Lihantuotannossa on neljä vaihetta. Eläimen kasvattaminen maatilalla on alkutuotantoa. Sen jälkeen eläimet teurastetaan ja liha leikataan. Kun liha on leikattu, se jatkojalostetaan erilaisiksi tuotteiksi ja pakataan. Lopuksi liha myydään. Lihateollisuuden parissa työskentelee Suomessa 10 000 ihmistä, epäsuorasti lihantuotanto työllistää jopa 300 000 suomalaista. Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen tuottaa verotuloja Suomeen ja auttaa ihmisiä pitämään työpaikkansa.

Suomessa ammattitaitoiset lihantuottajat pitävät eläintensä hyvinvoinnista huolta tuotannon kaikissa vaiheissa. He laativat eläimilleen hyvinvointisuunnitelman yhdessä eläinlääkärin kanssa, sitoutuvat järjestelmälliseen terveydenhuoltoon ja noudattavat eläinten ja rehun ostamista koskevia ohjeita. Tuottajat voivat ja haluavat tehdä enemmän kuin mitä lainsäädäntö määrää. Antibiootteja annetaan Suomessa eläimille vain tarpeeseen, maailmalla niitä käytetään kasvun nopeuttamiseen ja tautien ennaltaehkäisemiseen.

Tuore liha on herkullista, mutta herkästi pilaantuvaa. Siksi täytyy huolehtia kylmäketjusta eli siitä, että liha pysyy jatkuvasti tarpeeksi viileässä. Jos lämpöä on liikaa, mikrobit villiintyvät lisääntymään. Mikrobit ovat bakteereja, viruksia, homeita ja hiivoja, joita kaikessa ruuassa on luonnostaan. Jos ruokaan pääsee kutsumattomia mikrobeja tai jos luontaiset mikrobit lisääntyvät liikaa, ne voivat pilata ruuan ja aiheuttaa syöjälle ruokamyrkytyksen.

Nyt kokkaamaan! Täältä löydät kymmenen herkullista reseptiä erilaisiin ruoanlaittohetkiin. Haluatko pihvisi kypsänä vai mediumina, maistuisiko aasialainen ramen-keitto tai testaatko reunoja myöten täytettyä meetvurstipizzaa? Ohjeiden joukossa on myös juhlapöydän kruunaava hunajainen kana-couscoussalaatti ja tietenkin mahtava mureke. Reseptien lomassa on lisäksi vinkkejä niin paistamiseen, maustamiseen kuin jämien jatkokäyttöönkin. Makoisia kokkailuhetkiä!