Tervetuloa sivustolle!

Ruokavalinnat ja liha osana monipuolista ruokavaliota

Millä perusteella valitsemme ruokaa ja kuinka suosittua liha on Suomessa? Mitä ravitsemussuositukset sanovat lihasta ja mitä liha oikeastaan sisältää? Täällä se selviää!

Mitä ruoaksi?

Noin neljä viidestä suomalaisesta syö lihaa useita kertoja viikossa ja pitää liharuokia hyvinä ruokina, jotka kuuluvat juhlaan ja arkeen. Liha valitaan lautaselle usein sen maun takia, mutta valintaan voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tottumukset, lihan ravintosisältö tai sen sopivuus monenlaisiin ruokiin. Vaikka iso osa suomalaisista syö lihaa säännöllisesti, kulutus Suomessa on maltillista moniin Euroopan maihin verrattuna. Viime vuosina siipikarjan lihaa, eli kanaa ja kalkkunaa, on syöty Suomessa enemmän kuin ennen. Varsinkin kanasta on tullut suosittua ja muodikasta.

Siipikarjan liha on Suomessa suosituinta lihaa.

Virtaa lihasta

Liha kuuluu Ruokaviraston ravitsemussuosituksiin, sillä se on oiva proteiinin ja hyvin imeytyvän raudan lähde. Lihan proteiinissa on kaikkia aminohappoja, joita ihmiskeho ei itse pysty valmistamaan. Lihan rasvasta yli puolet on terveydelle hyvää pehmeää rasvaa. Liha sisältää myös kovaa rasvaa, jonka liiallista käyttöä tulisi välttää. Vitamiinit ovat ihmisen elimistölle välttämättömiä yhdisteitä, jotka säätelevät aineenvaihduntaa ja auttavat muita ravintoaineita pilkkovia entsyymejä toimimaan. Lihasta saa kaikkia B-ryhmän vitamiineja, myös B12:sta, jota esiintyy vain eläinkunnan tuotteissa.

Liha sisältää terveydelle hyvää, pehmeää rasvaa.

Paljonko suomalaiset kuluttavat lihaa vuosittain?
Noin 79,8 kg / hlö, luuttomana noin 40 kg / hlö.
Mitä vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista?
B12-vitamiinia. Jos ei syö lihaa, on syötävä sitä varten ravintolisiä.
Paljonko lihaa tulisi Ruokaviraston mukaan syödä viikossa?
Noin 500 grammaa.

Ruoantuotanto ja ympäristö

Kaikki ruoantuotanto vaikuttaa ympäristöömme ja sitä kautta ilmastoon jollain tavalla. Ilmastovaikutukset ovat kuitenkin joko suuremmat tai pienemmät riippuen siitä, miten ja missä ruokaa tuotetaan. Kotimaisen tuotannon suosimiseen on monia syitä.

Miten ruoantuotanto vaikuttaa ilmastoon?

Vuonna 2018 kasvihuonekaasupäästöjä syntyi Suomessa yhteensä 56,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. Energiasektori on suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Siihen sisältyvät esimerkiksi liikenteen polttoaineiden päästöt sekä kotien ja maatalouden sähkönkulutus. Ruoan elinkaaressa on monta vaihetta, joista jokainen sitoo energiaa ja aiheuttaa ympäristövaikutuksia omalla tavallaan. Esimerkiksi ruoan poisheittäminen on kaikkea muuta kuin ekoteko. Silti suomalaiset heittävät vuosittain hukkaan 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa.

Kumpi aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä?

Meillä mieluummin kuin muualla

Eri maiden olosuhteet soveltuvat lihantuotantoon eri tavoin - jossain paremmin, toisaalla heikommin. Ruoan ilmastovaikutukset syntyvät ennen kaikkea sen tuotannosta. Kun tuotantoteknologia- ja tavat kehittyvät, tuotannon kasvihuonepäästöt saadaan pienemmiksi. Suomessa uusia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Olemme lihan suhteen melkein omavaraisia: tuotimme vuonna 2019 yhteensä 400 miljoonaa kiloa lihaa, ja kokonaiskulutus vuonna 2019 oli 427 miljoonaa kiloa. Kuluttamastamme lihasta yksi viidesosa tulee ulkomailta. Suomalaisessa tuotannossa on kuitenkin paljon ympäristön kannalta merkittäviä näkökulmia, joiden takia kotimaista lihaa kannattaa suosia. Katso yllä olevista kuvista, millaisia!

Onko mahdollista, että sama nauta tuottaa sekä maitoa että lihaa?

Mitkä arjen asiat aiheuttavat eniten päästöjä?
Asuminen, liikenne ja ruokailu.
Sopiiko kotieläinten lanta peltojen lannoitteeksi? 💩
Kyllä! Se parantaa maan rakennetta ja kasvukuntoa.
Paljonko naudanlihan tuotanto sitoo vettä?
Suomessa noin 7 000 litraa per naudanlihakilo, maailmalla yli tuplasti enemmän.

Ruoan reitti – Suomalainen lihantuotantoketju

Ennen kuin ruoka saadaan pöytään tai kaupan hyllylle, sen tuotannossa on jo tapahtunut monta vaihetta. Suomessa lihateollisuus työllistää suuren joukon ihmisiä, ja tuotantoon liittyvä lainsäädäntö kuuluu maailman tiukimpiin.

Kotimainen tuotantoketju

Lihantuotannossa on neljä vaihetta: eläimen kasvattaminen maatilalla on alkutuotantoa, sen jälkeiset tapahtuvat teurastus ja lihan leikkaaminen, jatkojalostus ja pakkaus sekä myynti. Lihateollisuuden parissa työskentelee Suomessa 10 000 ihmistä, epäsuorasti lihantuotanto työllistää jopa 300 000 suomalaista. Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen tuottaa verotuloja Suomeen ja auttaa ihmisiä pitämään työpaikkansa.

Lihan alkuperämaa pitää ilmoittaa kirjallisesti ravintolassa ja kaupan pakkauksissa.

Tuotantoeläinten hyvinvointi

Suomessa lihantuotantoon vaikuttava lainsäädäntö on yksi maailman tiukimmista. Ammattitaitoiset lihantuottajat pitävät eläintensä hyvinvoinnista huolta tuotannon kaikissa vaiheissa. He laativat eläimilleen hyvinvointisuunnitelman yhdessä eläinlääkärin kanssa, sitoutuvat järjestelmälliseen terveydenhuoltoon ja noudattavat eläinten ja rehun ostamista koskevia ohjeita. Antibiootteja annetaan Suomessa eläimille vain tarpeeseen, maailmalla niitä käytetään kasvun nopeuttamiseen ja tautien ennaltaehkäisyksi.

Typistetäänkö Suomessa broilerien nokkia tai sikojen saparoita?

Missä EU-maissa tuotantoeläimille annetaan vähiten antibiootteja?
Suomessa ja Ruotsissa.
Mitä Suomessa on eniten: sikatiloja, broileritiloja vai naudanlihaa tuottavia tiloja?
Naudanlihatiloja.
Mitä alkutuotanto tarkoittaa?
Eläimen elämää tilalla.

Mahtava mureke: lihan käsittely ja kokkaus

Nyt on aika siirtyä keittiön puolelle! Liha on helppo ja maukas raaka-aine, kunhan sen käsittelyssä muistaa muutamat niksit. Ota vinkit haltuun ja testaile reseptejä!

Lihasta huolehtimisen ABC

Tuore liha on herkullista, mutta herkästi pilaantuvaa. Siksi täytyy huolehtia kylmäketjusta, eli siitä, että liha pysyy jatkuvasti tarpeeksi viileässä. Jos lämpöä on liikaa, mikrobit villiintyvät lisääntymään. Mikrobit ovat bakteereja, viruksia, homeita ja hiivoja, joita kaikessa ruuassa on luonnostaan. Jos ruokaan pääsee kutsumattomia mikrobeja tai jos luontaiset mikrobit lisääntyvät liikaa, ne voivat pilata ruuan ja aiheuttaa syöjälle ruokamyrkytyksen.

Kauanko kypsennetty liha säilyy pakastimessa hyvänä?

10 reseptiä kaikille kotikokeille

Nyt kokkaamaan! Täältä löydät kymmenen herkullista reseptiä erilaisiin ruoanlaittohetkiin. Haluatko pihvisi kypsänä vai mediumina, maistuisiko aasialainen ramen-keitto tai testaatko reunoja myöten täytettyä meetvurstipizzaa? Ohjeiden joukossa on myös juhlapöydän kruunaava hunajainen kana-couscoussalaatti ja tietenkin mahtava mureke. Reseptien lomassa on lisäksi vinkkejä niin paistamiseen, maustamiseen kuin jämien jatkokäyttöönkin. Makoisia kokkailuhetkiä!

Onko naudanlihapihvi turvallista jättää keskeltä raa’aksi?

Kuinka kuumaksi sianliha pitää paistaa, entä kanan?
Possu vähintään 70-asteiseksi, kana 75-asteiseksi.
Mitä parasta ennen -merkintä tarkoittaa?
Tuotetta voi käyttää kyseisen ajankohdan jälkeen, jos se vaikuttaa olevan kunnossa ulkonäön, tuoksun ja makutestin perusteella.
Kuinka kauan ruokatarjoiluja saa pitää huoneenlämmössä?
Noin kaksi tuntia.
Takaisin ylös