Suomen liittyminen EU:n vapaakauppa-alueeseen vuonna 1995 ei johdakaan suomalaisen lihantuotannon ja -jalostuksen romahdukseen – monista peloista huolimatta. Vaikka ulkomaisen lihan tuonti lisääntyy ja lihatuotteiden hinnat kaupan hyllyillä halpenevat tuntuvasti, Atria menestyy hyvin ja ottaa asemansa liha-alan johtavana yrityksenä.  Menestyksen perustana ovat toiminnan määrätietoinen rationalisointi sekä suomalaisen kuluttajan mieltymykset.

Atria karsii päällekkäisiä toimintojaan ja suuria kulujaan mittavalla rationalisointiohjelmalla. Sen tuloksena alun perin yhdestätoista tuotantolaitoksesta jäljelle jää vain kolme: Nurmo, Kuopio ja Kauhajoki.

Laitosten sulkeminen alkoi heti Itikan ja Lihapolarin fuusion jälkeen vuonna 1991, jolloin suljettiin Oulun sikateurastamo. Viimeiseksi, vuonna 1996, suljettiin Ylivieskan teurastamo ja leikkaamo. Työpaikat vähenivät maakunnissa.

– Ilman näitä siirtoja Atria ei olisi se, mikä se nyt on. Samaan aikaan rakensimme uutta, sanoo ajoittain raskaita neuvotteluja vetänyt Atrian kehityspäällikkö, myöhemmin toimitusjohtaja, Juha Gröhn.

Rationalisointiohjelman ja Nurmon uuden tehtaan lisäksi Atrian menestystä siivittää suomalainen kuluttaja.

– Suomalaisten halu käyttää suomalaisia elintarvikkeita oli suurempi kuin mitä osattiin odottaa, silloinen pääministeri Esko Aho kuvailee.