Seppo Paatelainen

Atria-konsernin pääarkkitehti: vuorineuvos Seppo Paatelainen

Pohjalaisen osuusteurastamon johtajana Seppo Paatelainen haastoi perinteelliset osuustoimintahyveet ja -rakenteet ja ajoi oman maakunnan lihatalon valtakunnalliseksi markkinajohtajaksi. Euroopan unionin jäsenenä Suomi ei menettänytkään omaa lihantuotantoaan kuten pelättiin, vaan muun muassa Paatelaisen johtama Atria Oyj lähti itse valloittamaan lähialueiden lihamarkkinoita. Tuotantoketju oli vuosien mittaan saneerattu kilpailukykyiseksi.

Sumiaisista Keski-Suomesta kotoisin oleva maalaistalon poika Seppo Paatelainen kävi naapurikunnan oppikoulun ja lähti 1962 agronomiopintoihin Helsingin yliopistoon. Hän valitsi pääaineekseen lihateknologian ja siirtyi lyhyen tutkijavaiheen kautta 1968 Etelä-Suomen Osuusteurastamon tuotantopäälliköksi ja parin vuoden päästä Itikka Osuuskunnan tuotantojohtajaksi Seinäjoelle.

Päällikkötehtävät opettivat Paatelaisen jo nuorena tulosvastuuseen. Liha-alalla oli meneillään fuusioita, mutta tässä vaiheessa muutokset koskivat Itikkaa vain hiukan laajentuneena toiminta-alueena. Uutta avausta merkitsi kuitenkin se, että yritys oli hankkimassa tonttia kaupungin rajan takaa Nurmosta. Paatelainen puolestaan sai kehitettyä makkaran valmistusteknologiaa.

Kun Itikalle haettiin uutta johtajaa vuonna 1987, valinta osui entiseen tuotantojohtaja Paatelaiseen.

Paatelainen panosti uuteen työpaikkaansa ja oli pian mullistamassa koko osuusteurastamokenttää. Ensimmäiseksi hän haastoi itse osuuskuntamuodon. Sen avulla oli 1980-luvulla vaikea hankkia investointeihin tarvittavaa uutta pääomaa. Myös Lounais-Suomen Osuusteurastamossa (LSO) ja savolais-pohjoissuomalaisessa Lihakunnassa oli valmisteilla tuotantopuolen yhtiöittäminen, mutta Itikka ehti ensimmäisenä. Se perusti 1988 osakeyhtiö Lihabotnian ja listautui pörssiin. Lihan hankinta säilyi osuuskunta Itikalla.

Seuraava kehitysaskel oli Itikka-Lihabotnia Oy:n ja Lihakunta-Lihapolarin fuusio 1990. Jälkimmäisen toimitusjohtaja, kuopiolainen Paavo Jauhiainen oli myös voimakkaan muutoshakuinen mies. Yhdessä nämä miehet ryhtyivät Tuottajain Lihakeskuskunnan (TLK) alasajoon. Helsingin kauppiaat (HK) -yrityksen jo aiemmin hankkinut keskusliike oli alkanut rakentaa suurta lihanjalostuslaitosta Vantaalle. Maakunnissa epäiltiin, että TLK aikoo tehdä jäsenistään pelkkiä raaka-ainetoimittajia. Monimuotoisen ja kiistellyn prosessin lopputuloksena TLK purettiin 1991. LSO sai vastuulleen valmistumassa olevan HK-Ruokatehtaan, ja Itikka-Lihapolar Oy peri Atria tuotemerkin.

Itikka-Lihapolarin ruokatehdas Nurmossa vihittiin 1992 keskellä syvintä lamaa ja alkanutta Euroopan unionin (EU) jäsenyyden valmistelua. Uhkakuvana oli koko suomalaisen lihasektorin raunioituminen. Monella paikkakunnalla toimiva Atria valitsi rajun saneerauksen strategian ja keskitti tuotannon ensisijaisesti Nurmoon.

Paatelaisen näkemyksen mukaan yritystoiminnassa ei saa pysähtyä. Atria lähti 1997 etsimään laajentumista lähialueilta. Ruotsin lihanjalostus oli huonossa EU-kunnossa, joten Atria osti sikäläistä kapasiteettia ja tuotemerkkejä niin, että 2002 Ruotsin osuus sen liiketoiminnasta oli lähes 40 prosenttia. Venäjällä ja Baltiassa ei vielä Paatelaisen aikana menestytty yhtä hyvin, mutta vienti veti yli 20 maahan. Nurmon lähettämö automatisoitiin tehokkaaksi logistiikkakeskukseksi vuonna 2000.

Oman maakunnan isännät antoivat kaikissa käänteissä tukensa Paatelaiselle. Vahvin ja pitkäaikaisin tuki hänelle oli Itikka Osuuskunnan ja Atrian hallituksen puheenjohtaja,  maanviljelysneuvos Reino Penttilä.

Eläkkeelle toimitusjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Seppo Paatelainen (s. 1944) jäi vuonna 2006. Presidentti myönsi hänelle seuraavana vuonna vuorineuvoksen arvon. Eläkkeelle jäätyäänkin hän on toiminut lukuisten järjestöjen ja yhtiöiden päättävissä elimissä. 

Lähde: Muokattu alkuperäistekstistä Mäkinen, Riitta 2008. Luettavissa alkuperäisenä osoitteessa: http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat

Olemme päivittäneet verkko- ja mobiilipalveluidemme tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen ("GDPR") vaatimuksia. Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme verkko- ja mobiilipalveluidemme käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta. Lue lisää.

Ok