Pakkausmerkinnät

Mitä tarkoittaa pakattu suojakaasuun?
Suojakaasuna käytetään normaaleja ilmakehän kaasuja, happea, typpeä ja hiilidioksidia, joita hengitämme päivittäin. Vaarallisia ne eivät ole. Suojakaasupakkaamisessa pyritään pienentämään happipitoisuus pakkauksen sisällä korvaamalla happi typellä ja/tai hiilidioksidilla. Hapen poistamisella pakkauksen sisältä estetään aerobisten mikrobien ja homeiden kasvua tuotteessa sekä rasvojen ja väriaineiden hapettumista sekä makumuutosten syntymistä. Lihan punaisen värin säilyttämiseksi tarvitaan korkeampaa happipitoisuutta tuoreiden lihavalmisteiden suojakaasupakkaamisessa.

Mitä ovat tuoteselosteen mukaiset lihaan verrattavat valmistusaineet?
Koneellisesti erotettua lihaa, sisäelimiä (kuten maksaa, sydäntä ja kieltä) ja muita lihan määritelmän ulkopuolelle jääviä eläimestä peräisin olevia ainesosia (kuten pään liha lukuun ottamatta puremalihaksia, etupolven sekä kinnernivelen ja hännän lihakset) ei saa laskea lihapitoisuuteen. Koneellisesti erotettu liha, elimet ja muut lihan määritelmän ulkopuolelle jäävät eläimestä peräisin olevat ainesosat on ilmoitettava omilla nimillään aineosaluettelossa. Tällöin on myös ilmoitettava eläinlaji, josta ainesosa on peräisin. Eläinlajia ei tarvitse ilmoittaa, jos ainesosan nimi yleisesti liitetään tiettyyn eläimeen esim. kamara, silava, tali, ihra. Atrialla lihaan verrattavat valmistusaineet ovat yleisimmin ihan tavallisia lihalajitelmia jotka vain ylittävät rasvan tai sidekudospitoisuuden osalta lihan määritelmän rajat ja silloin ne näkyvät myös tuoteselosteessa kuten silava, kamara, naudan rasva, sidekudosproteiini  tai broilerin rasva.

Mitä on koneellisesti erotettu liha?
Koneellisesti erotettu liha on luusta mekaanisesti puristamalla erotettu liha-aines, joka jää jäljelle kun ruhosta on poistettu kaikki veitsellä leikattava. Koneellisesti erotettua lihaa käytetään muun muassa ruokamakkaroiden valmistukseen lihan ohella ja se luokitellaan lihaan verrattavaksi valmistusaineeksi, mutta sitä ei saa laskea mukaan tuotteen lihapitoisuuteen. Koneellisesti eroteltu liha ja muut lihaan verrattavat valmistusaineet ilmoitetaan erikseen omilla nimillään ainesosaluettelossa. 

Miten aineosaluettelo syntyy?
Aineosat laaditaan reseptin perusteella. Reseptissä olevat raaka-aineet järjestetään määrän mukaan järjestykseen. Eli ensimmäisenä on aina eniten käytetty raaka-aine. Raaka-aineita joita on alle 2 prosenttia ei tarvitse ilmoittaa paljousjärjestyksessä. Pakkausmerkinnät voidaan laatia monella eri tapaa. Esimerkiksi mikroaterioissa, joissa on useita eri raaka-aineita voidaan pakkausmerkinnät ilmoittaa jokaisesta komponentista erikseen tai yhdistää kaikki.

Miten ravintosisältö lasketaan?
Atrialla on pakkausmerkinnöissä laskennallinen ravintosisältötieto. Ravintosisältö lasketaan ohjelmalla, johon on syötetty kaikki raaka-aineiden tiedot ja reseptit. Laskennassa otetaan huomioon myös paistohävikki kypsissä tuotteissa.

Mihin ravintosisältö perustuu?
Raaka-aineiden ravintosisältötiedot saamme raaka-ainetoimittajilta saaduista tiedoista, joita täydennämme esimerkiksi finelistä. Liharaaka-aineen kohdalla tuotamme itse tiedon. Jokaiselle lihalajitelmalle tai palalle on määritetty rasvapitoisuus, jonka toteutumista seuraamme säännöllisillä laboratorio analyyseilla. Seuraamme myös lopputietojen laskennallisten tietojen paikkansapitävyyttä säännöllisillä laboratorio analyyseilla.

Parasta ennen vai viimeinen käyttöajankohta?
Suositusten mukaan mikrobiologisesti herkästi pilaantuviin tuotteisiin on merkittävä viimeinen käyttöpäivä, tällaisia ovat lihatuotteissa mm. jauheliha ja muut kypsentämättömät lihavalmisteet ja tuorelihatuotteet. Elintarviketta ei saa myydä viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Atrialla haluamme taata kuluttajalle turvallisen tuotteen ja tästä johtuen suurimmassa osassa tuotteita ilmoitamme viimeisen käyttöajankohdan.

Suomalainen pekoni? Miksi paketin päällä lukee: Valmistettu Ruotsissa?
Mitkä Atrian tuotteet valmistetaan Ruotsissa?
Atrian omilla tehtailla Ruotsissa valmistetaan maksamakkaraa ja pekonia. 

Missä tuotteet tarkalleen valmistetaan? Kuinka monta tonnia suomalaista lihaa viedään vuosittain Ruotsiin? Kuinka suuri osuus tästä tuodaan takaisin Suomeen?
Maksamakkara valmistetaan Atrian Tranåsin tehtaalla ja pekoni valmistetaan Atrian Malmön tehtaalla. Ruotsiin viedään vuosittain suomalaista lihaa noin 6 milj. kg, josta takaisin rahtityönä palautuu noin 10 %. 

Milloin tuotanto Ruotsissa aloitettiin? Miten tällaiseen päätökseen päädyttiin?
Tuotanto aloitettiin Ruotsissa muutama vuosi sitten. Syynä oli se, että Atrialla ei ollut Suomessa valmistukseen tarvittavia laitteita ja tiloja. Atrian Ruotsin tehtailla nämä laitteet olivat jo valmiina. Näin vältyttiin isoilta laiteinvestoinneilta.



tietoa elintarvikkeiden pakkaUSMERKINNÖISTÄ tästä linkistä