Eläintautivapaus Suomessa

Elintarviketurvallisuutta puhtaasta luonnosta

Eläintautivapaus Suomessa

Miten eläintautivapaus ja kansanterveys liittyvät toisiinsa?

Turvallisten elintarviketuotteiden takaamisessa kuluttajalle lähtökohtana ovat puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet. Tarttuvien eläintautien hallinta alkutuotannossa on hyvän tuoteturvallisuuden lähtökohta, sillä osa tarttuvista eläintaudeista on sellaisia, jotka voivat tarttua eläimistä ihmisiin tai ihmisestä eläimiin. Näitä kutsutaan zoonooseiksi. Kansanterveyden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että eläinten lääkitystarve minimoidaan. Suomessa tarttuvien eläintautien esiintyvyys ja eläinten lääkitsemistarve on ennaltaehkäisevän tautivastustustyön vuoksi vähäistä. Tällä vähennetään merkittävästi resistenttien, mahdollisesti ihmisiinkin siirtyvien bakteerikantojen syntymistä (esim. MRSA, ESBL). Suomessa Eläinten Terveys (ETT ry) ohjeistaa vastustamaan myös sellaisia tauteja, joita ei lakisääteisesti edellytetä ehkäistävän. Tuotantoeläimiä ei myöskään lääkitä ennaltaehkäisevästi eikä tuotantoeläimille syötetä lihaksia kasvattavia hormoneja.

Muissa länsimaissa merkittäviä kansanterveysongelmia aiheuttavat zoonoosit, kuten salmonellatartunnat, saneerataan suomalaisilta tiloilta aina niitä todettaessa. Suomalaisten saamista salmonellatartunnoista noin 80 prosenttia on peräisin ulkomaisista lähteistä. Muista zoonooseista Suomessa tavataan muun muassa kampylobakterioosia, listerioosia, yersinioosia ja EHEC-tartuntaa. Tilanne on kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna erinomainen, eli esiintyvyys on hyvin vähäistä.

Suomessa ei eläimillä esiinny myöskään vakavia zoonooseja, kuten nautatuberkuloosia, bruselloosia tai rabiesta. Pohjoisen viileät ja kuivat ilmasto-olosuhteet eivät ole niin otollisia taudinaiheuttajille kuin lämpimät ja kosteat, jolloin tautipaine on Suomessa pienempi. Merkittävin riski tarttuvien tautien hallinnassa Suomessa on tilakoon kasvun myötä lisääntyvät kontaktit, mitkä edesauttavat tautien leviämistä. Toimintatapoja tiloilla tarkastellaan kriittisesti ja ohjeistuksia tarkennetaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan.