Hyvä ruoka, parempi mieli.

Kuva: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi

Kotiruoka on mielestämme kaikkien oikeus. Pyrimme tarjoamaan vaihtoehtoja ja ratkaisuja helpottamaan arkisia ruoanlaittotilanteita. Ruoka on ravintoa sekä ruumiille että sielulle - ruoan äärellä on lupa ja syy nauttia paitsi ruoasta itsestään myös ruokailuun liittyvistä sosiaalisista hetkistä.

Tuotekehitystyömme lähtökohtana on kuluttajan mieltymysten ja ravitsemussuositusten huomioiminen. Tunnemme tuotteidemme ravintosisällön koko tuotekehitysprosessin ajan ja pystymme sitä tarvittaessa muuttamaan käyttötarkoitukseen sopivaksi.

Lihasta luonnollisesti hyvää proteiinia, B-vitamiinia ja rautaa

Liha on erinomainen hyvänlaatuisen proteiinin lähde. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat välttämättömät aminohapot. Proteiinit ovat elimistön suojaravinteita. Proteiinia tarvitaan lihasten muodostukseen ja elimistön vaurioiden korjaamiseen. Proteiini ylläpitää kylläisyyttä hyvin. Pakkauksien tuoteinformaatiopalkkeihin on lisätty "runsaasti proteiinia"-merkintä sellaisiin tuotteisiin, jotka ovat hyviä ruokavalion proteiinilähteitä. Lihasta elimistö saa myös B-ryhmän vitamiinit ja kivennäisaineista liha on hyvä raudan lähde.

Lihaa kannattaa syödä monipuolisesti; broileria, porsasta ja nautaa vähärasvaisina paloina. Kalaa suositellaan pääruoaksi 2–3 kertaa viikossa. Leikkeleitä ja muita lihavalmisteita kohtuullisesti.

Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energian lähde

Hiilihydraatteja ovat tärkkelys ja erilaiset sokerit sekä ravintokuitu. Hiilihydraateista suositellaan saatavan 45 - 60 % päivän energiasaannista. Ravintokuidulla tarkoitetaan hiilihydraatteja, jotka eivät pilkkoudu ihmisen ruoansulatuksessa. Kuidut hidastavat ruoan sulamista tasoittaen siten verensokerin nousua ja vaikuttaen myönteisesti veren kolesterolitasoon. Sokeri heikentää ruokavalion ravintoainetiheyttä. Tästä syystä sokerin käyttöä tulisi suositusten mukaan rajoittaa enintään 10 %:iin kokonaisenergiansaannista. Hiilihydraattien tärkeimpiä lähteitä ovat viljatuotteet, kasvikset ja juurekset sekä hedelmät ja marjat.

Täysjyväisiä viljatuotteita, kuten täysjyväleipiä ja -puuroja, kannattaa syödä monipuolisesti päivittäin. Täysjyvävilja on tärkeä kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden lähde. Peruna, pasta tai ohra, kaura, tai riisi ovat hyviä lisukkeita pääruoalle.

Kasvikset ja juurekset ovat hyvä perusta syömiselle. Ruokavalio kevenee kasviksilla ja juureksilla johtuen niiden pienestä energiasisällöstä. Juurekset sisältävät tarpeellisia kivennäisaineita, vitamiineja ja antioksidantteja.

Marjoja ja hedelmiä tulisi syödä päivittäin noin 200g värejä vaihdellen. Marjat löytyvät metsästä tai pakastealtaasta. Syksyinen marjaretki metsään on tehokasta hyötyliikuntaa ja loistava syy eväiden syömiseen. Vinkki: suosi aina kauden marjoja ja vihanneksia, niin ruokasi ei ole kaukaa haettua.

Huomio rasvan laatuun

Rasvaa pelätään suotta sen korkean energiapitoisuuden vuoksi. Rasva on kuitenkin kohtuullisesti käytettynä tärkeä osa tasapainoista ruokavaliota. Elimistö tarvitsee rasvaa toimiakseen kunnolla, sillä elimistö käyttää rasvaa solujen rakennusaineena sekä hermoston ja hormonitoiminnan ylläpitoon. Rasvaa tarvitaan myös tärkeiden A-, D-, E- ja K-vitamiinien imeytymiseen.

Rasvan määrän sijaan tulisi kiinnittää huomiota rasvan laatuun. Riittävästä pehmeän rasvan ja välttämättömien rasvahappojen määrästä ruokavaliossa tulee huolehtia. Hyviä pehmeän rasvan (tyydyttymättömät rasvahapot) lähteitä ovat rypsiöljy, margariini ja rasvainen kala. Voi ja kerma sisältävät runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, niiden käyttö tulisi olla kohtuullista.

Tiedoksi: Broilerissa ja porsaassa on noin kaksikolmannesta pehmeää rasvaa ja naudanlihassa puolet. Rasvaa voi vähentää valitsemalla vähärasvaisen lihan tai poistamalla lihasta näkyvän rasvan. Käytämme marinadeissa ja majoneeseissa raaka-aineena kotimaista rypsiöljyä, joka on erinomainen pehmeän rasvan ja omega-3-rasvahappojen lähde.

Vähemmän suolaa mausta tinkimättä

Suolaa on kautta aikojen käytetty ruoan valmistukseen ja säilytykseen. Hyödyllisistä ominaisuuksista huolimatta liiallista suolan käyttöä kannattaa välttää.

Ruokasuola (NaCl) sisältää natriumia. Se kohottaa verenpainetta, aiheuttaa turvotusta ja lisää sydäninfarktin riskiä. Suomalaiset saavat ravinnostaan liikaa suolaa suosituksiin nähden. Riittäväksi määräksi suositellaan miehillä korkeintaan 7 g/vrk ja naisilla 6 g/vrk. Leipä- ja muut viljavalmisteet, lihavalmisteet ja juustot ovat merkittäviä suolan lähteitä. Niistä kannattaa suosia vähäsuolaisia vaihtoehtoja.

Suolan määrä on merkitty Atrian pakkauksiin kahdella tavalla. Suolan määrä ilmoitetaan vain ravintoarvoilmoituksessa natriumista laskettuna suolana. Suolapitoisuus lasketaan Na x 2,5 = Suola. Aiemmin suolapitoisuus oli NaCl-määrä. Esimerkiksi lihassa on luontaisesti natriumia, jolloin myös naturellin maustamattoman lihan pakkauksiin tulee merkintä suolasta. Esimerkiksi naturellissa broilerissa on luontaista natriumia 0,05 g, joka kerrottuna 2,5 = 0,1 % suolaa. Maustamattomat tuoreet lihatuotteemme eivät sisällä lisättyä suolaa, vaan suolapitoisuus johtuu yksinomaan luontaisesti esiintyvästä natriumista. Tämä tieto löytyy Atrian pakkauksista ravintosisältötaulukon alapuolelta.

Tuotteiden suolan määrän suhteen haluamme noudattaa kansallisia suosituksia, jotka on luotu edistämään kansanterveyttä. Olemme järjestelmällisesti ja maun säilyttäen vähentäneet suolan määrää kaikissa tuoteryhmissä viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämän vuoksi tuotteistuksessamme voimakassuolaiset tuotteet ovatkin harvinaisuuksia.