Antibiootit eivät kuulu ruokaan

Antibiootit eivät kuulu ruokaan

Meillä tiedetään, että antibiootit eivät kuulu ruokaan. Antibioottivapaa atrialainen liha on tutkitusti puhtaampi ja turvallisempi valinta kuin ulkomailta tuotu liha.

Antibioottien käyttö ennaltaehkäisevästi tuotantoeläimille on arkipäivää monessa Euroopankin maassa. Meillä antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi koskaan. Eläinten hyvä terveys selittyy mainioilla elinolosuhteilla, asianmukaisella ruokinnalla, huolellisella hygienialla, sekä erinomaisella ja järjestäytyneellä eläintautien ehkäisytyöllä.

Sairastuneet eläimet toki hoidetaan tarkoituksenmukaisesti eläinlääkärin valvonnassa. Eläinlääkäri myös valvoo lääkekirjanpitoa ja lääkkeiden käyttöä tiloilla. Lääkejäämiä ei tarvitse suomalaisessa lihassa koskaan pelätä, sillä eläimet otetaan teuraaksi vasta kun annettujen lääkkeiden varoaika on kulunut umpeen.

Suomessa tuotantoeläinten lääkitseminen on kansainvälisesti tarkasteltuna todella vähäistä ja lääkejäämien esiintyminen elintarvikkeissa erittäin harvinaista.

Atrialainen kana ei tarvitse antibiootteja ollenkaan

Hyvänä, konkreettisena esimerkkinä tästä on atrialainen kana: Atria toimii edelläkävijänä Suomessa ja sitoutuu siihen, ettei Atria Perhetilojen linnuille ole annettu antibiootteja koko niiden elinaikana.

Olivatpa kyseessä ihmiset tai eläimet, on äärimmäisen tärkeää, että antibiootteja ei käytetä turhaan. Antibioottien liiallinen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä.

Hyvinvoiva eläin pysyy terveenä

Atrialaisen ruokaketjun eläinten hyvinvoinnista huolehditaan ennakoidusti, etteivät ne sairastuisi infektioihin, joita on syytä lääkitä antibiooteilla. Kun antibiootteja käytetään maltillisesti tai ei ollenkaan, pienenee todennäköisyys superbakteerien syntymiselle ja leviämiselle.

Atria työskentelee aktiivisesti, että myös possun ja nautojen kohdalla antibioottien käyttö tiloilla voitaisiin minimoida tai lopettaa kokonaan. Esimerkiksi Lääkkeiden käytön vähentämisellä kilpailukykyä sianlihantuotantoketjuun -hankkeessa selvitettiin lääkitsemiskäytänteitä ja lääkitystarpeeseen vaikuttavia tekijöitä suomalaisissa sikaloissa. 

Suomalainen liha on turvallista

Antibioottien laaja-alainen ja osin ennaltaehkäisevä käyttö tuotantoeläinten kasvatuksessa on arkipäivää useimmissa EU-maissa. Lääkkeillä paikataan puutteellisia kasvatusolosuhteita ja ylisuurta eläintiheyttä. Esimerkiksi kana voi saada ensimmäisen antibioottikuurinsa jo munan sisälle hautomisvaiheessa. Näissä maissa lihasta löytyy niin ikään paljon antibioottiresistenttejä bakteereita, jotka voivat levitä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tai suoraan eläimistä.

Antibioottien tarpeeton käyttö niin ihmisten kuin eläintenkin hoidossa on haitallista ja jopa vaarallista. Bakteerit oppivat vastustamaan antibiootteja, jolloin lääkkeen teho heikkenee. Antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien leviäminen on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista.

Suomalainen liha on vastuullisin valinta

Laadukasta lihaa ei saada sattumalta, vaan pitkäjänteisen työn tuloksena. Yhteiset pelisäännöt Atrian ja suomalaisten tilallisten kesken takaavat kuluttajan lautaselle päätyvän lihan turvallisuuden. Hyvä huolenpito eläimistä ja ensiluokkaisen puhdas liha ovat meille äärimmäisen tärkeitä asioita, joista ei tingitä.

Maailman puhtaimmat kanat eivät antibiootteja kaipaa