Porsastuotanto

Porsastuotanto

Porsastuotantotiloilla kasvatetaan porsaita lihasikaloille. Tiloilla emakot on jaettu pieniin ryhmiin ja kunkin ryhmän emakot siemennetään muutaman päivän sisällä. Emakot ovat tiineinä kolme kuukautta, kolme viikkoa ja kolme päivää, jonka jälkeen emakot porsivat. Tiineysajan ne viettävät joutilaspihatossa omissa ryhmissään. Pihatossa niillä on tilaa liikkua vapaasti.

Emakon synnyttämistä kutsutaan porsimiseksi. Pahnueessa on yleensä 10–12 porsasta. Ryhmän porsimispäivät ovat sikalan kiireisintä työaikaa, sillä emakoita tarkkaillaan jatkuvasti ja tarvittaessa porsimisessa avustetaan. Porsaat ovat emänsä hoidettavina ja imetettävinä neljä viikkoa. Sen ajan maito on porsaiden tärkein ravinnonlähde, mutta niille aletaan pikkuhiljaa antamaan myös rehua, jotta ruuansulatus tottuu siihen ennen vieroitusta.

Porsailla on oma lämpölampun lämmittämä pesä emakon karsinassa, sillä ne tarvitsevat erityisen paljon lämpöä elämän alkutaipaleella. Karsinassa on lattialämmitys. Emakon liikkumatilaa rajoitetaan imetysaikana, jotta se ei vahingossa vahingoita porsaita.

Karjuporsaat kastroidaan kivunlievitystä käyttäen alle viikon ikäisinä, jotta niihin ei myöhemmin muodostuisi karjunhajua. Karjunhaju pilaa kypsennetyn lihan maun, eikä vielä ole kehitetty keinoa, jolla sitä voitaisiin muuten ehkäistä. Atria tekee jatkuvasti tutkimustyötä yhdessä tilojen kanssa, jotta löydettäisiin jokin toinen keino karjunhajun tunnistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.