Pihvikarjan kasvatus

Viidesosa suomalaisesta naudanlihasta on peräisin pihvirotuisista eläimistä. Yleisimmin kasvatetaan aberdeen angus, charolais, hereford, limousin ja simmental -rotuista pihvikarjaa ja näiden rotujen risteytyksiä. Risteytyksiä käyttämällä varmistetaan mahdollisimman hyvät ominaisuudet naudoille ja lopulta myös lihalle. Pihvirotuja kasvattavien tilojen määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun.

Pihvilihan tuotannon perusta on emolehmät. Ne poikivat kerran vuodessa ja huolehtivat vasikastaan 4–6 kuukauden ikään saakka. Emojen maito on vasikoiden tärkein ravinto, lisäksi niille annetaan karkearehua, kivennäisiä ja väkirehuja. Emolehmien ja vasikoiden kesä kuluu laitumella. Kesän lopussa vasikat painavat puolet emänsä painosta. Noin puolen vuoden iässä pihvirotuiset vasikat vieroitetaan ja ne siirtyvät joko oman tilan loppukasvatukseen tai Atrian vasikkavälityksen kautta toiselle loppukasvatukseen erikoistuneelle tilalle kasvamaan.