Kokkaava myyntitykki

Jyri, myynnin Trainee

Kokkaava myyntitykki

Jyri Kytöharju tuijottaa pöydällä olevaa puhelinta.

Hän odottaa, että se soisi – ja että soittajana olisi Atria, joka ilmoittaisi Trainee-ohjelman valinnoistaan.

Tunnit kuluvat, kunnes puhelin alkaa väristä.

Näyttö välähtää päälle ja siihen ilmestyy tuntematon numero. Puhelin soi vihdoin ja viimein. Vaikka numero ei ole tuttu, Jyri aavistaa soittajan.

Se on Atria.

Kytöharju nielaisee ja vastaa varovasti. Hetken keskustelun jälkeen puhelimesta kuuluivat odotetut sanat: ”tervetuloa meille töihin”.

- Enhän minä saanut sanottua sanaakaan. Olin vain hiljaa, Jyri nauraa.

- Minulle sanottiin, että hiljentyminen on varmaan merkki siitä, että otan työpaikan vastaan. Sitten sain vastattua ”kyllä”, hän huokaa.

 

Taustalla paljon kehuja

Loppukesästä 2016 Jyri jännitti Trainee-valintaa hyvästä syystä.

Hän oli aiemmin kuullut ystäviltään ja yliopistoprofessoreiltaan Atriasta niin paljon hyvää, että halu päästä yritykseen töihin kasvoi kaiken aikaa.

- Kaikki puhuivat Atriasta samalla tavalla. He hehkuttivat firman kulttuuria ja sitä, millainen me-henki siellä on.

- Halusin päästä osaksi tuollaista yritystä!

Ja Jyri pääsi.

"On ollut hienoa huomata, että kulttuuri on samanlainen kaikkialla."

Hän aloitti alkuvuonna myynnin Traineen, eikä ole pettynyt.

- Odotukset olivat kovat, mutta ne ovat ylittyneet.

- Ihmiset ovat tosi ylpeitä omista töistään. Täällä ollaan avoimia, suoraselkäisiä ja -puheisia.  On ollut mahtavaa, miten minut on otettu vastaan jokaisella osastolla.

Kauppatieteiden maisteri Kytöharju on päässyt tutustumaan Atrian eri tuotantoketjuihin.

Tutuksi ovat tulleet niin logistiikka, broileripakkaamo kuin makkaratehdaskin.

- Olen päässyt näkemään käytännössä, miten Atrialla tehdään töitä. On ollut hienoa huomata, että kulttuuri on samanlainen kaikkialla.

- Jokaista työntekijää ja jokaisen työntekijän taitoja arvostetaan. Ammattilaisia on kaikilla osa-alueilla.

 

 Töitä ei tehdä naama mutrussa

Jyri haluaa alansa kivikovaksi ammattilaiseksi myynnissä.

Mutta se ei ole ainoa taito, jonka aiemmin perheyrityksessä työskennellyt nuorukainen taitaa.

Hän on intohimoinen ruuanlaittaja.

- Olen aina tykännyt kokata. Äiti on pitänyt huolen siitä, että osaan laittaa ruokaa.

- Kokkina kokeilen aina välillä jotain uutta ja erikoista. Siitä tulee aika hyvä fiilis, kun parempi puolisko kotona sanoo jonkun erikoisen ruuan jälkeen, että tämähän oli hyvää!

Hyvä fiilis on tärkeää kotona, mutta sitä se on myös töissä. Siitä ei ole kuitenkaan ollut pelkoa, että hyvä mieli jäisi kotiin.

- Hyvä fiilis huokuu Atrialla – niin tehtaalla kuin konttorilla. Töitä ei ole tarvinnut tehdä naama mutrussa.

- Se tässä on kuitenkin tärkeintä!