Edelläkävijät voittavat aina

Me atrialaiset

Edelläkävijät voittavat aina

Emolehmä-lady, emolehmätuotannon rakentaja, Susanna Vehkaoja, ihastui nautoihin jo 9-vuotiaana. Siitä lähtien naudat ovat olleet iso osa hänen elämäänsä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Atrialla Susanna on tehnyt suuren kehitystyön suomalaisen emolehmätuotannon eteenpäin viemisessä.

Mikä sinusta tuli “isona”? Miten tämä sopii sinun lapsuuden haaveisiin?

Minusta piti tulla nauta-asiantuntija-neuvoja-opettaja, joka pitää kursseja karjanomistajille Pohjois-Namibiassa. Asuin lapsuuteni vanhempieni työn vuoksi Namibiassa. Siellä tein jo teini-ikäisenä koululomilla lähes kaikkea samaa mitä nyt työkseni. Palasimme Suomeen, kun olin lukioikäinen. Samoihin aikoihin aloin haaveilla agronomin polusta. Tavoitteeni oli valmistumisen jälkeen palata Namibiaan. Sen sijaan tapasin puolisoni Heikin ja asetuin kotieläintilalle Nurmoon. Aloitin työt kotieläintuotannon opettajana Ilmajoella. Sieltä mutkan kautta tulin Atrialle.

Mistä haaveilet?

Että olisin joskus isoäiti, joka jaksaa olla lasten ja lastenlasten apuna paremmin kuin työikäisenä. Yhteiskunnallisesti haaveilen, että suomalaisten nautojen arvo sekä ympäristön hyväntekijänä että ihmisten terveyden ja hyvän mielen ylläpitäjinä ymmärrettäisiin.

Missä asiassa olet onnistunut mielestäsi erityisen hyvin?

Tulee mieleen monia asioita, joita suuri osa emolehmätiloista pitää jo itsestään selvinä, mutta joita ne eivät olleet silloin kun aloitin työt. Tällaisia ovat esimerkiksi kivennäisruokinta, siitoseläinten terveystodistukset ja osallistuminen vapaaehtoiseen terveysohjelmaan. Itselle merkittävimmät ovat High tensile -aitaustekniikan käyttö laitumilla ja Atrian siitossonnihuutokaupasta hankittaviin sonneihin luottaminen.

Mitä työnkuvasi sisältää?

Tällä hetkellä liharotuisten siitosnautojen välitys ja Atrian siitossonnikasvattamo vievät ison osan työajastani. Keväällä Atrian siitossonnihuutokaupassa myydyiltä sonneilta mitattiin ensimmäistä kertaa Suomen historiassa yksilöllinen rehuhyötysuhde. Tämä auttaa valitsemaan jalostukseen rehuhyötysuhteeltaan parempia sonneja ja tukee myös tuotannon ympäristöystävällisyyttä. Se vei paljon työaikaani. Lisäksi vastaan A-Rehun tarvikekaupan, A-Kaupan, tuotteistosta nautatiloille. Monelle asiakkaalle olen ”Emo-Susanna”. Nimi viittaa sekä emolehmiin että rooliini tilojen huolehtijana. Olen myös ”luomukyttä” ja ”karjojen terveystodistuskyttä”. Vastuullisuus vaatii myös vahtimista. Atrialla koen olevani emolehmätilojen ääni: puolustan pihvilihantuotantoa ja luomunaudanlihantuotantoa silloinkin, kun ne eivät ole trendikkäitä. Ehkä emolehmätuotannon rakentaja tulee siitä työstä, jossa olen kerännyt rakennusainetta helpottamaan emolehmätilojen käytännön tekemistä. Oman emolehmäkarjan tuoman kokemuksen ja asioiden kokeilujen kautta poimin muille tiloille hyviä käytäntöjä. Sitä kautta olen myös vaativa: minulle on vaikea perustella, että vaatimukseni olisivat mahdottomia.

Missä työpisteesi sijaitsee? Onko korona-aika vaikuttanut työhösi?

Minulla on työhuone Itikanmäellä. Keväästä asti olen ollut etätöissä. Olen kaivannut työyhteisöä. Toisaalta olen kiitollinen, että olen työssäni voinut keskittyä normaaleihin asioihin ja työntää muun maailmanmenon etäälle. Keväällä vastuullani oleva siitossonnihuutokauppa toteutettiin nettihuutokauppana koronan vuoksi. Se onnistui yli odotusten, joten järjestämme seuraavankin huutokaupan netissä.

Miten vietät vapaa-aikaasi?

Vapaa-aika menee oman karjan parissa. Seurakunnan luottamustoimet ovat ainoa paikka, jossa en puhu pelkästään lehmistä. Somessa seuraan toisen kotimaani, Namibian, kuulumisia ja pidän sinne yhteyttä. Lisäksi otan valokuvia lehmistäni, sonneista ja vasikoista sekä luonnosta laidunten ympärillä.

Hyvä Ruoka – parempi mieli. Mitä ruoka sinulle merkitsee?

Suosin mutkatonta ruokaa hyvistä raaka-aineista. Ruokakaupassa olen kiinnostunut kaikesta näkemästäni. Ulkomailla suuntaan aina ruokakauppaan tutkimaan. Eniten minua kiinnostaa, miten eri maissa tuodaan esille tuotteen tarinaa, tuotantotapaa ja jäljitettävyyttä.

Mistä asioista saat paremman mielen? Miten pyrit vaikuttamaan paremman mielen syntymiseen?

Kun kotona haluan loihtia ihmisille hyvän mielen, otan esille hyvän palan naudanlihaa. Jos se on omalla tilalla tuotettua, siitä tulee extrahyvä mieli. Työssäni motivoin asiakkaita tekemään uusia asioita. Kun he sitten kokeilevat ja onnistuvat, he saavat hyvän mielen. Samoin minä. Tänä vuonna olen kannustanut asiakkaita ottamaan genotyypitystä varten karvanäytteitä häntätupsuista. Lupasin yhdelle emännälle, että hän saa siitä taatusti hyvän mielen. Ei mennyt montaa päivää, kun hän iloisena ilmoitti, että nyt on näytteet pusseissa. Tällä toimella saamme karsittua eläimistä perinnölliset sairaudet ja kehitettyä eläinainesta. Eläinten hyvinvointi paranee ja pitkässä juoksussa myös emännän tilipussi paksuuntuu. Edelläkävijät voittavat aina. Vaikka he jakaisivat tiedon muillekin. Se on yksi mottoni.