Vaaleat valloittajat

Vaaleat valloittajat

ARTIKKELI LISĂ„TTY 9.2.2022

Liha-alan historiaan vuosi 2021 jää broilerin vuotena. Suomalaiset haarukoivat viime vuonna siipikarjaa liki 28 kiloa henkeä kohti. Viime vuosikymmenet tasaisesti kasvanut valkoisen lihan kulutus on ujuttautunut nokan mitalla ensimmäistä kertaa ohi muiden lihalajien. Ennusteiden mukaan kulutus kasvaa vuoden 2030 tienoilla jo 34,3 kiloon. Miten ja miksi tuotantoeläimistämme pienin on noussut suomalaisten suosikiksi?

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Ainakin suomalaisen ruokahistorian kantilta katsottuna vastaus tuohon ikuisuuskysymykseen on muna.

Munivina kotieläiminä kanat yleistyivät nimittäin jo 1990-luvun alussa, mutta mureaksi jalostetun broilerin tuotanto alkoi Suomessa vasta 1950–60-luvun taitteessa.

Broilereita on kasvatettu alusta lähtien sopimustuotantotiloilla. Atrian edeltäjä Itikka osuuskunta aloitti kasvatuksen vuonna 1971. Alkuun broileria myytiin kokonaisena ja pakastettuna, sittemmin tuoretiskistä paloiteltuna, mutta vasta 1990-luvulla hyllyihin tulleet marinoidut suikaleet ja fileet osuivat ja upposivat suomalaisiin ruoanlaittajiin toden teolla. Nopeista arjen pelastajista tuli etenkin lapsiperheiden herkkuja. Siitä lähtien tuotevalikoiman jatkuva monipuolistuminen on osaltaan siivittänyt kanan kulutuksen kasvua lähes neljän prosentin vuositahdilla eikä hiipumista näy.

Kaikki kohtaa kanassa

Kanassa kaikki tuntuu olevan ajan hengen mukaisesti kohdallaan: helppous, mureus, notkeus monenlaisiin ruokalajeihin sekä valmistuksen nopeus. Myös ilmasto- ja terveyskeskustelussa kana kerää ainoana lihalajina kiitosta kuluttajilta.
– Kevyenä, vähärasvaisena ja puhtaana raaka-aineena kana miellyttää terveydestä, turvallisuudesta ja jäljitettävyydestä kiinnostuneita kuluttajia. Suomalaisille alkuperätieto on ruoan turvallisuuden tae.
Myös tuotantoketjun vastuullisuus sekä eläinten hyvinvointi ja terveys korostuvat valinnoissa, listaa kanan suosion syitä Pellervon taloustutkimus PTT ry:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

"Kana miellyttää terveydestä, turvallisuudesta ja jäljitettävyydestä kiinnostuneita kuluttajia."

Atrian siipikarjaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä näkee kananlihan 86 prosentin kotimaisuusasteen viestivän vastuullisen tuotantoketjun ja laadukkuuden arvostuksesta.
– All-in-all-out -kasvatusmuotomme, jossa parvet kulkevat taipaleensa yhtä matkaa, on globaalisti ainutlaatuinen. Kampylobakteereilta, salmonellalta ja muilta riesoilta vältytään, kun parvien vaihtuessa ammattilaiset puhdistavat broierikasvattamot perusteellisesti. Uusi parvi otetaan tiloihin vasta muutaman päivän kuivatuksen jälkeen.
– Antibiootittomuus on ruoantuotannossa tärkeimpiä asioita ja se on meriitti niin täällä kuin viennissäkin. Tilojen hyvä hygienia, erinomaiset kasvatusolot ja tarkkuus eläintautien ennaltaehkäisyssä pitävät linnut terveinä ja lääkkeettöminä.
– Sen lisäksi, että atrialaisella broilerilla on 41 prosenttia kansainvälistä keskiarvolukua pienempi hiilijalanjälki, Perälä muistuttaa sen olevan myös tehokas rehun käyttäjä. Yhden lihakilon tuottamiseen kuluu vain rapiat kaksi kiloa rehua.

Vastuullisuus näkyy siinäkin, ettei kanasta paljon hukkaan heitetä. Kaikki elintarvikkeeksi kelpaavat osat hyödynnetään ja käytetään esimerkiksi eläinproteiinina lemmikkien ruoissa.

Kaikki elintarvikkeeksi kelpaavat osat hyödynnetään.

Vastuullisuuteen satsataan tosissaan ketjun joka silmukassa, mutta vastuullisuusviestintään Forsman-Hugg toivoo lisää näkyvyyttä.
– Eläinterveydenhuolto on vahvuuksiamme. Tuotantoketjun hyviä käytäntöjä, ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämistä sekä kanojen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistapoja kannattaisi avata kuluttajille ja ruokapalveluille paljon nykyistä enemmän.

Hyvä viestinnällinen keino olisi hyvinvointimerkinnän käyttöönotto. Luonnonvarakeskuksen ja PTT:n toteuttaman tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat eläinten hyvinvointimerkintään myönteisesti ja ovat kiinnostuneita ostamaan hyvinvointimerkittyjä tuotteita.

Maustajan unelma

Atrian tuoteryhmäpäällikkö Johanna Hyytinen myöntää mietomakuisen kanan olevan maustajan unelma ja tuotekehitystiimin temmellyskenttä.
– Kanassa on hyvä pohja rohkeisiinkin makukokeiluihin. Lihan neutraalius on etu, mutta myös haaste: meidän on löydettävä kuluttajaa miellyttävät maut. Vankan perustuotteistuksen lisäksi Atrialla on kesäisin laaja ja vaihtuva sesonkivalikoima, josta joitain jää ympärivuotisiksikin tuotteiksi.
– Suomalaiset arvostavat vähärasvaista ruokaa ja siksi kestosuosikki filee on ollut pitkään tuotekehityksemme keskiössä. Viime vuosina eri mauilla ja vahvuusasteilla paneroidut siivet ja koivet ovat rentoruokailun ja napostelun myötä nousseet varsinkin nuorten hiteiksi. Makuihin satsataan, sillä jopa 26 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut tulisista makumaailmoista.

"Makuihin satsataan, sillä jopa 26 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut tulisista makumaailmoista."

Kanaan eivät pääse kyllästymään myöskään himogrillaajat. He asettelevat ritilöilleen mielellään hieman rasvaisempia luuttomia reisiosia, ja vartaista ja kanapaletista löytyvät suosikit isommallekin grillausporukalle. Kanan suosio näkyy myös lounas- ja grilliravintoloiden listoilla.

Monipuolistuva tuotteistus ja käyttö kasvattavat kanan kysyntää, eikä valinnanvara todellakaan lopu: Atria valmistaa vähittäiskauppaan private label -tuotteiden lisäksi noin 90 Atria- tai Jyväbroiler-merkkistä kanatuotetta. Atria Food Servicellä on valikoimassaan noin 45 tuotetta.

Hyytinen tietää napostelu- ja premium-tuotteiden kasvun olevan vasta alussa.

Potkua omasta laaturehusta

Kehittyneenä ruokamaana kuljemme kananlihan kulutuksen eturintamassa ja kulutusennusteiden käyrät suuntaavat yläviistoon ainakin seuraavien vuosikymmenten ajan. Vuonna 2040 syömme kanaa jo 37,6 kiloa henkeä kohti.

– Tuotteistamisemme on kehittynyttä ja perustuu tuorekauppaan, lihan luuttomuuteen, oikein mitoitettuihin pakkauksiin sekä laajaan makumaailmaan. Asiakkaamme kiittävät myös logistiikkamme nopeaa, parin päivän toimitustahtia, Perälä summaa.

Oman rehutehtaan myötä Atria on edelläkävijä myös uusien kotimaisten ruokintaratkaisujen kehittämisessä.

– Turvalliset laaturehut auttavat eläintä voimaan hyvin, ja vain hyvinvoivana se on tuottava. Valvomme ja testaamme niin raaka-aineita kuin rehuja läpi koko ketjumme. Kuluttajalle valaisemme reilusti tuotteen tien kattavilla pakkausmerkinnöillä.

Teksti: Lea Penttilä
Kuvat: Tuukka Kiviranta, Juho Paavola