Tuotantoketjun toimintavarmuus perustuu tilojen varautumiseen

Tuotantoketjun toimintavarmuus perustuu tilojen varautumiseen

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 20.2.2023

Kotieläintilan riskien lista on pitkä. Kun lista on tehty, voidaan riskeihin varautua. Niin suomalaisilla tiloilla tehdään.

Kotieläintuotantoa koskettavat uhat ovat tuotantosuunnasta riippumatta samankaltaisia.
– Eläintaudit ovat tuotannon pysäyttävä riski, Jaakko Kortesmäki sanoo. Hän kasvattaa broilereita veljensä Jussi Kortesmäen kanssa Siipifarmi-nimisessä yrityksessä.

Samoilla linjoilla on Isossakyrössä sikalaa pitävä Antti Hyppönen. Tiloilla vähennetään eläintautien riskiä samoilla konsteilla: tuotantotiloissa käytetään suojavaatteita ja -jalkineita, joita ei käytetä muualla, huolehditaan haittaeläinten torjunnasta ja pidetään rehuvarastot ja tuotantotilat siisteinä. Rehuja ostetaan vain luotettavalta myyjältä, jonka tiedetään huolehtivan eläintautien ehkäisystä. Tuotantotilat pestään ja desinfioidaan eläinerien välillä. Eläintaudeilta suojautuminen on olennainen osa Atrian sopimustilojen toimintaa.

Eläintaudeilta suojautuminen on olennainen osa Atrian sopimustilojen toimintaa.

Eläintauti kotieläintilalla vaikuttaa koko tuotantoketjuun ja pysäyttää tuotannon tilalla, tai Kortesmäen ja Hyppösen tapauksessa osassa tuotantoyksiköitä. Molemmilla tiloilla on huolehdittu siitä, että eläintautitapauksessa taudin leviäminen toisiin osastoihin tai toiseen kasvattamoon pystytään estämään. Sekin on osa varautumista.

Aggregaatti käynnistyy, jos sähköt katkeavat

Sähköä tarvitaan kotieläintilalla koko ajan. Sekä broileri- että sikatilalla sähkön saannin katkeaminen olisi kriittistä tuotantotilojen ilmanvaihdon pysähtyessä. Lämpötilan ja hengitysilman hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuuden nousu on kohtalokasta eläimille. Sikatilalla kyse on tunneista, broileritilalla kymmenistä minuuteista.

Sikatilalla kyse on tunneista, broileritilalla kymmenistä minuuteista.

Sekä Hyppösellä että Kortesmäillä on sähkökatkojen varalta aggregaatti, jolla voidaan tuottaa sähköä tilan tarpeisiin. Hyppösellä aggregaattia käytetään traktorilla, Siipifarmin aggregaateissa on oma moottori.
– Varavoimakoneet testataan ja käynnistetään jokaisella kasvatustauolla, Jussi Kortesmäki kertoo.

Hyppönen kertoo investoineensa syksyllä aurinkopaneeleihin, joiden tuottama sähkö kattaisi kesällä tilan kriittisten toimintojen sähköntarpeen. Siipifarmilla taas on pienemmät vara-aggregaatit siltä varalta, että varsinaiset aggregaatit eivät käynnistyisikään. Tuotantoyksiköissä on hälyttimet, jotka hälyttävät sähköjen katketessa tai lämpötilan noustessa.

Siipifarmilla lämmitetään turpeella ja hakkeella, ja hakepuuta on pihassa vuoden tarpeisiin.

Siipifarmilla lämmitetään turpeella ja hakkeella, ja hakepuuta on pihassa vuoden tarpeisiin. Varalämmitysjärjestelmä toimii öljyllä.

Olosuhteiden ylläpidon jälkeen on varmistettava eläinten vesi ja rehu. Hyppösellä on varavesisäiliöt, joiden täyttämisessä käännytään tilan pelastussuunnitelman mukaan kunnan pelastustoimen puoleen. Siipifarmilla vettä pystytään kuljettamaan tilalle konteissa. Hyppösen tilalla eläinten rehustus perustuu omaan viljaan. Siipifarmin broilerit syövät teollista rehua ja kokoviljaa. Molemmilla tiloilla viljaa on syksyllä kasvukauden päättyessä varastossa vuoden tarpeisiin.

Yrittäjäkin voi sairastua

Eläimet on hoidettava joka päivä, joten työntekijöiden sairastumiseen on varauduttava. Kortesmäkien varautuminen on sitä, että isäntiä, jotka pystyvät tarvittaessa hoitamaan kaikki kasvattamot, on kaksi.
– Kyse ei ole vain sairastumisista, vaan myös työssäjaksamisesta. Näin me pystymme myös pitämään lomia, Jaakko Kortesmäki sanoo.

Siipifarmilla suuri osa varautumisesta perustuu kahteen isäntään ja neljään samanlaisilla laitteilla toimivaan kasvattamoon. Tuotanto ei pysähdy, vaikka jompikumpi on poissa remmistä.

Hyppösellä kantava ajatus on se, että pitää uskaltaa ajatella vaikeitakin asioita ja varautua pahimpaan. Isäntä sanoo tilan pyörivän sairastapauksessa kuukaudenkin ilman hänen työpanostaan sikalassa, kunhan hän pystyy johtamaan tilaa.

Pitää uskaltaa ajatella vaikeitakin asioita ja varautua pahimpaan.

Tilan työntekijät pystyvät pyörittämään tuotantoa tarvittaessa ilman Hyppöstä, ja toisen sikalan, jonka osakkaana Hyppönen on, yrittäjä tietää Hyppösen sikalan systeemit.
– Valtuutukset tilan hoitoon on tehty niin, että toinen ihminen pystyy hoitamaan tilan, jos minä en pysty. Pitää ajatella, ettei kukaan ole korvaamaton, vaikka onkin yrittäjä, Hyppönen sanoo.

Jaakko ja Jussi Kortesmäen Siipifarmi

• Tuotantoyksiköt Seinäjoella ja Ilmajoella
• Kasvatuksessa 90 000 broileria kerrallaan

Hyppösen Tila

• Yhdistelmäsikala Isossakyrössä
• Sikalassa paikat 220 emakolle ja 600 lihasialle

Teksti: Hanna Pehkonen
Kuvat: Tuukka Kiviranta

Lue myös:

Maailman paras ruokaturva