Somessa pinnalla: satokausi, fiksut ruokaratkaisut ja kaiketon

Somessa pinnalla: satokausi, fiksut ruokaratkaisut ja kaiketon

ARTIKKELI LISÄTTY 11.8.2017

Trendejä tulee ja menee, mutta yksi tietty puheenaihe pulpahtaa esille aina tähän aikaan vuodesta: marjastus. Entä tiedätkö mikä on mm. kesän juhliin liittyvä kaiketon? Kesän lopulla sosiaalisessa mediassa puhuttivat myös ruoan yhteiskunnalliset vaikutukset. 

#marjat
Marjastusaika vilahteli Twitterissä ja Facebookissa mustikkaämpäreinä ja mansikanpakastuskuvina ja Instagramissa erilaisina marjaleivonnaisina. Suomalaiset selkeästi nauttivat satokaudesta täysin palkein, sukupolvesta riippumatta. Ruokablogaaja Kinuskikissan mustikkamaito-kakku yhdisti monille lapsuudesta tutun mustikkamaidon maun moderniin juustokakkureseptiin. Ohjetta lienee kokeiltu monessa kodissa. 

#kaiketon
Huomiota herätti Kotimaisten kielten keskuksen valinta heinäkuun sanaksi: kaiketon. Erilaisten ruokavalioiden luvatussa maassa kaiketon ruokavalio sopii melkein kaikille: se on maidotonta, gluteenitonta, munatonta ja soijatonta. Oivaltava sana todettiin tarpeelliseksi – aika näyttää, kuinka hyvin termi tarttuu ihmisten puheeseen.

#fiksuruoka
Ruokahävikki on puheenaiheena kestosuosikki ja kuluttajat – ainakin Twitterissä – ovat aidosti huolissaan hukkaan heitetystä ruoasta. Siksipä startup-yritys Fiksu Ruoka saikin innostuneen vastaanoton Kauppalehden uutisoitua sen palvelusta. Fiksuruoka.fi-verkkokaupasta kuluttajat voivat tilata niin elintarvikkeita kuin käyttötavaroitakin, jotka syystä tai toisesta eivät kelpaa kaupan hyllylle. Fiksuruoka.fi-verkkokauppaa kehuttiin somessa mahtavaksi vaihtoehdoksi ja, tosiaan, fiksuksi.

#biotalous
Luonnonvarakeskus Luken pääjohtaja Mari Walls ja tutkimusylijohtaja Johanna Buchert muistuttivat Talouselämässä 7.8., että myös ruoka on olennainen osa biotaloutta. Suomalaisen elintarviketuotannon arvoa tulisi nostaa ja elintarvikevientiä kasvattaa. Suomalaisen ruoantuotannon jäljitettävyys, vastuullisuus ja puhtaus tulee brändätä, asiantuntijat vaativat. Juttua jaettiin paljon some-kanavissa ja etenkin ruoka-alan ihmiset kiittivät ruoan liittämisestä osaksi biotaloutta.

#myrkkymunat
Euroopassa herätti huolta hollantilaisista kananmunista löytynyt myrkky. Suomessa nousi ripeästi esille näkökulma, että olemme turvassa kotimaisen lainsäädännön takia.  Suosi suomalaista, moni totesikin.  

#lektiini
Ruokamysteerit-blogissa arveltiin, että seuraava ruokavillitys on lektiinitön ruokavalio. Lektiinittömässä ruokavaliossa kartellaan kaikkia viljoja, palkokasveja, pähkinöitä, hedelmiä ja kasviksia sekä kananmunia ja maitotuotteita. Blogissa todetaan, että oikein laitetusta ruoasta ei lektiinejä saa, siksi ruoka-aineiden välttely on perusteetonta. 

 

 

Osallistu keskusteluun