Siipiweikot teki Tampereesta Suomen siipipääkaupungin

Siipiweikot teki Tampereesta Suomen siipipääkaupungin

ARTIKKELI LISĂ„TTY 10.2.2021

Kun siivistä puhutaan, tulee Siipiweikot mieleen ensimmäisenä, toimitusjohtaja Laura Yli-Houhala kuvailee Siipiweikkojen etulyöntiasemaa Suomen ensimmäisenä siipiravintolana.

Suomen ja Euroopan ensimmäinen siipiravintola on toiminut Tampereella jo yli 30 vuotta. Perustaja Pekka Yli-Houhala avasi ravintolan ystävänsä Harri Lehtosen kanssa. Taustalla oli ravivalmennusreissuilla leimahtanut rakkaus siipiin – parivaljakko palasi kerta toisensa jälkeen selvittämään siipien salaisuutta floridalaisravintolaan.

Nykyään ravintolaa vetää Laura Yli-Houhala, joka palaa yrityksen syntyhistoriaa muistellessaan aikaan ennen syntymäänsä.

– Ihastus siipiin lähti Floridassa laukalle, isä saattoi käydä syömässä niitä kaksi kertaa päivässä, Laura Yli-Houhala kertoo.

Kaikki lähti nollasta: 1990-luvun alussa Suomessa ei ollut sellaista tuotetta kuin kanansiipi, se oli silloin biojätettä.

1990-luvun alussa Suomessa ei ollut sellaista tuotetta kuin kanansiipi, se oli biojätettä.

– Siivessä on kaksi osaa, yksiluinen ja kaksiluinen, ja aluksi erotimme ne käsityönä. Nykyään ne tulevat meille valmiiksi eroteltuina ja kypsennettyinä. Meille on ollut aina tärkeää, että siivet ovat kotimaiset, ja olemme tehneet jo vuosia yhteistyötä Atrian kanssa.

Aloittelevat ravintoloitsijat selvittivät kokeilemalla, miten siivet valmistetaan. Nykyään kypsennetyt siivet saavat rapeutensa rasvakeittimessä.

Vaikka yrittäjien ensimmäinen ravintolayritys kaatui 90-luvun alun lamaan, oli usko siipiin vahva ja he perustivat uuden, siipiin erikoistuneen ravintolan Tampereen Aleksanterinkadulle vuonna 1993.

– Alku oli haastava, eikä ollut tietoa, lähteekö idea lentoon. Kyseessä oli suomalaisille uusi ruokalaji, kukaan ei tiennyt miten sitä syödään. Pian tarvittiin kuitenkin lisää henkilökuntaa.

Kyseessä oli suomalaisille uusi ruokalaji, kukaan ei tiennyt miten sitä syödään.

Siipiweikot on nyt laajentunut pieneksi ketjuksi, joka toimii osin franchise-mallilla, ja siipien makuun pääsee myös pääkaupunkiseudulla. Harri Lehtonen toimii nykyään yrittäjänä Siipiweikot Isossa Omenassa. Laura Yli-Houhala vastaa Tampereen ravintoloista ja vähittäiskauppa- sekä franchise-myynnistä.

Siipiä ja kastiketta – niin yksinkertaista

Kastike on kaiken a ja o. Sen pääraaka-aine on yrityssalaisuus. Yli-Houhalan isä on virallisesti eläkkeellä, mutta käytännössä hän valvoo edelleen kastiketuotantoa Nokialla.

Kastikkeen vähittäiskauppamyynti on laajentunut vuodesta 2012 lähtien, ja rinnalle on tullut 300 yritysasiakasta Hangosta Ivaloon – ilman aktiivista myyntityötä.

– Kastike on iso osa menestystämme. Siipikastike on toimintamme pohja, josta olemme varioineet muutaman erilaisen version, miedosta kamikazeen. Kastike vaatii seurakseen neutraalin makuisen tuotteen, Yli-Houhala selostaa.

Siipikastike on toimintamme pohja, josta olemme varioineet muutaman erilaisen version.

Mehukas ja rapea kana on oikea vastaus, kun haetaan kastikkeen täydellistä kumppania. Ronski syötävä toimii Siipiweikkojen konseptissa.

Vuodesta 2012 eri tehtävissä Siipiweikoissa toiminut Laura vastaa ravintolapuolesta, sen kehittämisestä ja brändistä. Hän inspiroituu kiertämällä ravintoloita ja kuuntelee asiakkaita herkällä korvalla.

Mikä erottaa Siipiweikot kilpailijoista?

– Meiltä ei oikeasti saa muuta pääruokaa kuin siipiä: on siivet, vegesiivet ja lisukkeet. Kun keskitymme yhteen tuotteeseen, panemme kaikki panokset siihen ja se on vaan niin hyvä. Olemme 30 vuotta hioneet kaikkea mikä liittyy siipiin, joten matkan varrella on syntynyt aikamoinen asiantuntemus, Laura Yli-Houhala toteaa.

Olemme 30 vuotta hioneet kaikkea mikä liittyy siipiin, joten matkan varrella on syntynyt aikamoinen asiantuntemus. 

Hyvän tuotteen ympärillä kaiken täytyy olla kunnossa: asiakaspalvelun, tunnelman, brändikuvan, yrityskulttuurin. Kehittäessään näitä Siipiweikot on luonut Tampereesta Suomen siipipääkaupungin.

– Kun siivistä puhutaan, tulee Siipiweikot mieleen ensimmäisenä. Sitä paitsi siipihimoon ei auta mikään muu, Laura Yli-Houhala huomauttaa.

Tampereella tieto siivistä on levinnyt suusta suuhun 90-luvun alusta lähtien. Työläiskaupunkiin sopii rouhea ruoka:

– Tampereella on maanläheistä porukkaa ja rento kulttuuri. Ruokailu käsin sopii hyvin, kun ei koeta tarvetta hienostella.

Laura Yli-Houhalaa ilahduttaa, että siivillä käydään perheiden voimin, jo kolmannessa polvessa.

– On ihanaa, kun pienestä pitäen opetetaan siipikulttuuria, ja meillä on lapsille tietysti oma siipiateria. On meillä ollut hääillallisiakin – siipi on joillekin maailman paras ruoka, ja kun juhlitaan, halutaan parasta!

On meillä ollut hääillallisiakin – siipi on joillekin maailman paras ruoka, ja kun juhlitaan, halutaan parasta!

Kanan kestävää suosiota Laura Yli-Houhala pitää sen monipuolisuuden ansiona. Jos ajatellaan muutakin kuin siipiä, se toimii monessa.

– Arvostan sitä, että broilerilla on kohtuullisen pieni hiilijalanjälki verrattuna muihin lihatuotteisiin. Kuluttajien tietoisuus kasvaa koko ajan.

Siipiperhe tulee esiin myös mainonnassa ja somessa rennosti, sellaisena kuin se on. Toimitusjohtajalle hyvä yrityskulttuuri ja työhyvinvointi ovat sydämenasia.

– Työntekijät ovat aina olleet meille iso voimavara. Teemme asiat niin, että he viihtyvät vuodesta toiseen ja fiilistelevät ylpeinä sitä, että ovat Siipiweikoilla hommissa, Laura Yli-Houhala kertoo.

Teksti Mariaana Nelimarkka
Kuvat Juho Paavola

Lue myös:

Lintujen hyvinvointi edellä