Seitsemän keinoa parantaa suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä

Seitsemän keinoa parantaa suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä

ARTIKKELI LISÄTTY 27.5.2016

Suomalainen ruokaketju on suuren rakennemuutoksen edessä - suurimman sitten EU:hun liittymisen jälkeen vuonna 1995. Alkutuotannon tilanne on erityisen vaikea, eikä nykyisestä ahdingosta nousta ilman koko elintarvikeketjun muuttumista. Kilpailukykyä on kyettävä parantamaan.

Suomalaisen ruokaketjun rakennemuutos on kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä, toteaa Aula Researchin suomalaista ruoantuotantoa käsittelevä tutkimus. SOK:n tilaamassa tutkimuksessa on haastateltu 13 asiantuntijaa, jotka nostavat esiin ruoantuotannon kompastuskiviä – mutta myös keinoja niiden ylittämiseksi. Tärkeintä on pyrkiä aitoon yhteistyöhön koko ketjussa.

Seitsemän tapaa kehittää suomalainen ruokaketju kilpailukykyisemmäksi:

1. Koko ruokaketjun yhteistyöllä

Asiantuntijoiden mielestä koko ruokaketjun tulisi hakea nykyistä huomattavasti tiiviimmässä yhteistyössä ratkaisuja alan ongelmiin. Ketjussa pystyttäisiin jakamaan tietoa, joka auttaisi ketjun muita osia kehittymään. Esimerkiksi alkutuotanto hyötyisi siitä, että saisi nykyistä paremmin käyttöönsä kaupan ja teollisuuden keräämää tietoa kuluttajien käyttäytymisestä. Tiedon avulla maatalouden toimijat pystyisivät helpommin sopeuttamaan tuotantoaan kysyntään. 

”Elintarviketeollisuus ja kauppa tarvitsisivat tiedonvaihtosopimuksen, jolla varmistetaan, että teollisuudella on riittävä näkymä kaupan kuluttajatietoon ja kaupalla puolestaan teollisuuden tuotekehitykseen.”
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

”Suomalaisen ruokaketjun menestys turvataan kasvattamalla koko kakkua, ei vastakkainasettelulla. Siksi kaikkien osapuolten on toimittava yhdessä. ”
Pääjohtaja Taavi Heikkilä, SOK

2. Rakenteita uudistamalla

Rakenneuudistusta tarvitaan ruokaketjun jokaisessa osassa. Alkutuotannon on edelleen kasvatettava tilakokojaan ja parannettava tehokkuuttaan. Tuotantoprosessien tehokkuus ja innovaatioiden hyödyntäminen on olennaista.

Myös teollisuuden tulisi parantaa tuottavuutta, mutta panostaa etenkin jalostusarvon nostamiseen. Lisäksi pk-sektorilla tarvitaan lisää innovaatiota ja kansainvälisiä menestystarinoita.

Kaupan alaa myllää erityisesti digitalisaatio. Kaupan tulisi rohkeasti hyödyntää se, ja ottaa kaikki irti Suomen teknologisista vahvuuksista. Nykyisellään kirittävää riittää.

”Ruoka-alaa uudistavat tällä hetkellä eniten alan ulkopuoliset yritykset. Ne ovat teknologiavetoisia, on-demand ruokalähettipalveluita kuten Google, uberEats, Amazon ja Wolt.”
Tulevaisuudentutkija James Wallman.

”Ruokaketjun uusia toimijoita auttaa se, että nykyään on uusia reittejä, eikä kaikki ole vain muutaman päivittäistavarakauppatoimijan käsissä. On ruokarinkejä, uusia ruokapalveluita jne. Monikanavaistuminen on nyt avainsana.”
Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria.

3. Erikoistumalla enemmän

Hintakilpailussa emme pärjää, käyttäkäämme siis erikoistumista. Maailmanmarkkinoilla suomalaisen ruoantuotannon paras menestysmistaktiikka on keskittyminen niche-tuotteisiin ja -segmentteihin ja olla niissä maailman huippua. Myös kauppojen täytyy hyödyntää erikoistumista. Keskivertokuluttajia ei välttämättä enää edes ole ja kuluttajatrendit muuttuvat nopeasti. Kaupan täytyy valikoimillaan vastata moninaisiin tarpeisiin ja tarjota räätälöityjä ratkaisuja eri kuluttajaryhmille.

”Suomalaisten on kyettävä tuottamaan korkeamman jalostusasteen tuotteita ja erilaistumaan.”
Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK

”Kuluttajakenttä pirstaloituu. Brändäämisen ja tarinallistamisen merkitys kasvaa jatkuvasti,”
Pääjohtaja Taavi Heikkilä, SOK

”Onnistunut ruokainnovaatio yhdistää hyvän maun, helpon arkeen istuvan käyttöliittymän ja terveellisyyden.”
Sijoittaja, nyhtökauran markkinoille tuonut Maija Itkonen.

4.Kilpailemalla

Ruokaketjun yhteistyö ei sulje pois kilpailua, päinvastoin. Keskinäinen kilpailu auttaa uudistumaan, innovoimaan ja luomaan menestystarinoita. Kansainvälisillä markkinoilla pärjää paremmin, jos on jo kotimaassa löytänyt oikeat kilpailun välineet. Ja tätä kilpailukykyä oppii vain - kilpailemalla.

”Emme ole kansakuntana riittävän kilpailukykyisiä. Pienessä pinteessä oleminen edistää luovuutta ja uusiutumista.”
Ekonomisti, kansanedustaja Juhana Vartiainen

”Kilpailu ja kamppailu synnyttävät uutta. Sitä kautta ne johtavat parempaan tuottavuuteen.”
Tutkimusjohtaja Mika Maliranta, ETLA

5. Ulkomaan viennillä

Viennin eteen on ponnisteltava nykyistä selvästi enemmän. On rohkeasti etsittävä uusia, kaukaisempia markkinoita. Jalostamalla tuotteita pidemmälle kotimaassa niistä jää enemmän rahaa kiertoon omaan kansantalouteen. Vientiä terävöittävät myös houkuttelevat tuotepakkaukset ja kiinnostavat bränditarinat.

”Viennin kärkenä täytyy olla hyvä maku ja arktinen ruoka. Suomalaisuus itsessään ei ole myyntivaltti.”
Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK

”Jotta suomalaisuus myisi, ensin täytyisi luoda Suomi-brändi. Se on hirveän vaikeaa. Siksi jokaisen elintarviketuottajan tulisikin ennemmin etsiä tuotteesta oma innovaatio, se iso asia joka on kuluttajalle relevantti. Siitä kommunikoimalla luodaan brändi.”
COO / Operating Partner Tuomas Kahri, Intera Partners

6. Sääntelyä järkevöittämällä

Nykyisellään suomalainen raskas elintarvikesääntely nostaa ruoan tuotantokustannuksia ja vähentää sen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn parantamiseksi ja vientimahdollisuuksien parantamiseksi sääntelyä on kevennettävä, kun sitä tähän saakka on jatkuvasti kiristetty. Suomi on jo tällä hetkellä maailman huippua elintarviketurvallisuudessa.

”Tulevaisuudessa tarvitsisimme vähemmän, mutta parempaa sääntelyä. Jatkuvan sääntelyn kiristämisen sijaan voisimme jäädyttää sääntelyn nykyiselle tasolle esimerkiksi seuraavaksi 10 vuodeksi ja seurata, mihin se johtaa ja miten se vaikuttaa meidän ruokamme kilpailukykyyn.” Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK.

”Meillä on Suomessa ruokaketjussa melko paljon sääntelyä ja tätä sääntelyä pitäisi tarkasti perata. Sääntelyä, joka ainoastaan suojaa jotain teollisuuden alaa ja hankaloittaa vaihtoehtoisten toimijoiden markkinoille tuloa, pitäisi aktiivisesti purkaa.”
Pääjohtaja Juhani Jokinen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

7. Tekemällä tukipolitiikasta nykyistä kannustavampaa

Kansalliset maataloustuet ovat Suomessa merkittäviä, ja niiden ohjausta olisi mahdollista muuttaa melko ketterästi. Nykyisellään tuista puuttuvat kannusteet uudistamiselle. Tukipolitiikan tulisi tukea viljelijöiden uudistumista ja innovoimista. Tuilla olisi mahdollista kannustaa esimerkiksi erikoistumaan korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.

”Tukipoliikkamme täytyy arvioida uudelleen sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. --- Meidän on katsottava, onko nykyinen suora tuki se paras järjestelmä vai pitäisikö meidän katsoa mallia jostain muualta.”
Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK

”Pitkällä tähtäimellä markkinapohjainen toiminta tulee vahvemmin myös maatalouteen. Suomessa tukijärjestelmät yksinkertaistuvat. Suomalaisen tuotannon vahvuuksia pohditaan laajasti osana tukijärjestelmien kehittämistä. Maaseudun merkitys ei vähene.”
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, Maa- ja metsätalousministeriö.

Lainaukset:
Saman pöydän ääressä – eväitä suomalaisen ruoan tulevaisuuteen
–tutkimus (Aula Research, 2016)
Suuri ruokakeskustelu. SOK:n järjestämä keskustelutilaisuus suomalaisen ruoan tulevaisuudesta toukokuussa 2016.

Teksti: Merja Haverinen
Kuva: Juho Paavola

 Lue myös:

Atrialta neuvot liiketoiminnan nousukiitoon

Osallistu keskusteluun