Blogi: Ruokailuun haetaan kestävää pohjaa

Blogi: Ruokailuun haetaan kestävää pohjaa

ARTIKKELI LISÄTTY 16.8.2016

Ruokatrendit ja ilmiöt näkyvät arjessamme, mutta ne ovat kaksi hyvin erilaista asiaa. Ilmiöt tulevat ja menevät, kun taas trendit vaikuttavat arkeemme pidempään jopa vuosien ajan. Ilmiöt voivat olla vain pienen joukon juttu tai ne voivat liikuttaa isojakin kuluttajaryhmiä. Nämä hetkelliset ilmiöt saavat paljon huomiota niin lehdissä kuin sosiaalisessa mediassa. Ilmiöistä kirjoittaminen ja puhuminen on houkuttelevampaa kuin pitkävaikutteisista trendeistä puhuminen.

Terveellisyys ja hyvä olo on trendi, jolla kuluttajat hakevat itselleen sopivia tapoja toimia. Tämä trendi näkyy erilaisina fitness-ruokavalioina, gluteenittomuutena ja sokerittomuutena, mutta myös kulutustottumusten muutoksena; siipikarjanlihan samoin kuin kasvistenkin kulutus lisääntyy.

Terveellisyys ja hyvä olo on trendi, jolle kuluttajat hakevat itselleen sopivia tapoja toimia.

Muita isoja ruokatrendejä, jotka tulevat pitämään pintansa ovat alkuperä, aitous, perinteet, läpinäkyvyys, vähän käsitelty ruoka sekä ruoanlaiton helpottaminen.

Ruokailuun ja ruoan ostamiseen vaikuttavia muita trendejä ovat kaupungistuminen, väestön ikääntyminen sekä digitalisaatio.

Tuotteiden alkuperä puhuttaa tällä hetkellä paljon EU-tasolla ja esim. Ranskassa kokeillaan liha- ja maitovalmisteiden alkuperän merkintäpakkoa vuoden 2017 alusta lähtien. Suomalaisuus ja perinteet ovat meillä Atrialla arvoja joiden eteen teemme työtä ja yksi erinomainen esimerkki tästä työstä on lihan alkuperän aina tilatasolla kertovat Atria Perhetilan tuotteet. Me voimme ylpeinä sanoa, että olemme maailman jäljitettävin lihatalo.

Viime vuosien aikana on tullut ja mennyt erilaisia ruokailmiöitä sen verran tiheään, että kuluttajat niin Suomessa kuin maailmalla ovat niihin kyllästyneet ja ruokailuun haetaan ”kestävämpää pohjaa”. Halutaan löytää pitkäkestoisempi hyvän mielen ja hyvän omantunnon tuottava tapa syödä. Tämä näkyy kasvisten käytön lisääntymisenä, vaikka varsinaisten kasvisruokailijoiden joukko ei ole niin suuresti kasvanut, vaan on syntynyt uusi fleksaamisen käsite. Fleksaaja syö sekä lihaa että kasviksia ja voi välillä korvata kasviksilla liharuoan tai päinvastoin sen mukaan mikä sillä hetkelle tuntuu itselle parhaalta ratkaisulta.

Kuluttajat niin Suomessa kuin maailmalla hakevat ruokailuun ”kestävämpää pohjaa”.

Suomessa on tänä keväänä ja kesänä näkynyt ilmiönä nyhtökaura ja sen ympärillä oleva hypetys, joka on puhuttanut mediaa, kauppaa ja kuluttajia. Tuotteen rajallinen saatavuus pitää tätä hypetystä hyvin yllä.

Digitalisaatio tulee muuttamaan tapaamme ostaa ruokaa, kun erilaiset ruoan verkkokaupat yleistyvät ja ne saavuttavat kuluttajien luottamuksen. Verkkokaupan haasteena on se, ettei kuluttaja voi itse valita tomaatteja tai lihapakettia, vaan tuotteiden keräilijä kaupassa on tehnyt valinnan puolestamme. Kaupassakäynti koetaan arjessa ikäväksi rutiiniksi, mutta tuon eri vaihtoehtojen valintapäätöksen antaminen jonkun toisen tehtäväksi on meille silti vielä vaikeaa. Kun tämä kynnys on murrettu, on verkkokauppa voittaja.

Digitalisaatio tulee muuttamaan tapaamme ostaa ruokaa.

Digitalisaatio tuo ulottuvillemme myös muita ruokaan ja arkeen liittyviä ratkaisuja. Mobiilimaksaminen kaupassa ja ravintolassa on mahdollista, voimme tehdä hampurilaisravintolaan etukäteistilauksen, voimme tilata aterian kotiin yhdistellen useamman eri ravintolan ruokia. Pääkaupunkiseutu kulkee tämän kehityksen kärjessä. Verkkokaupan ja kyläkaupan onnistunut yhdistelmä voisi tarjota maaseudun asukkaille laajemman tuotevalikoiman kuin vain perinteinen kivijalkakauppa.

Ympäristönäkökohdat ja huoli maapallon tulevaisuudesta muuttaa asenteitamme yleisesti kuluttamista ja myös ruoan kuluttamista kohtaan kriittisemmäksi. Suomessa on käynnistetty useita erilaisia hankkeita ns. kiertotalouden kehittämiseksi sekä ruokahävikin vähentämiseksi.

Yleinen taloudellinen tilanne saa kuluttajat miettimään tarkemmin mitä he ostavat ja valitsemaan edullisempia vaihtoehtoja oli oma taloudellinen tilanne sitten hyvä tai huono. Taantumassa kuluttajat myös karsivat kalliina koettuja ”ylellisyyksiä” ja korvaavat ravintolaruokailua itse valmistetuilla paremmilla aterioilla viikonloppuisin. Taantumassa pintansa pitävät edullisina pidetyt pikaruokaravintolat, kun taas varsinaiset ruokaravintolat ovat menettäneet asiakkaitaan tai siellä valitaankin edullisempia ruokia.

Alkuperäinen teksti on ilmestynyt Atria-blogissa.

Lue lisää blogikirjoituksia

Osallistu keskusteluun