Petteri Taalas: Puurot ja vellit menneet sekaisin suomalaisessa ilmastokeskustelussa

Petteri Taalas: Puurot ja vellit menneet sekaisin suomalaisessa ilmastokeskustelussa

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 12.11.2019

Metsien hiilinielut, hakkuutasot ja naudanlihatuotanto pölistävät höyheniä suomalaisessa ilmastokeskustelussa. Debatoidessa uhkaa unohtua, missä on pihvi: ilmastonmuutos voidaan torjua vain fossiilisen energian alasajolla.

Hiilidioksidin ja metaanin aiheuttama ilmastonmuutos etenee sinnikkäästi. Tähän mennessä lämpötila on kohonnut maapallolla reilun asteen ja arktisella alueella, Suomi mukaan lukien 2,5 astetta. Lisääntynyttä lämpöä varastoivat valtameret ovat lämmenneet puolisen astetta samalla, kun niiden pinta on jäätiköiden sulaessa noussut 26 senttimetriä. Tihentyvien luonnonkatastrofien ja sään ääri-ilmiöiden seuraukset heiluttelevat jo joidenkin maiden taloutta.

– Viimeisen kahden vuoden aikana niin päästöt kuin maailman energiantarvekin ovat jatkaneet kasvuaan, joten emme vieläkään liiku oikeaan suuntaan. Maapallon lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää päästöjen alamäkeä lähimmän viiden vuoden aikana, jolloin hiilineutraalius toteutuisi 2050-luvulla. Suomessa talvet lämpenevät jopa 15 astetta ja vuosikeskiarvotkin nousevat kymmenisen astetta vuosisadan loppuun mennessä, jos mitään ei tehdä, konkretisoi tilannetta Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

Pysäytyskeinot jo olemassa

Taalasta harmittaa suomalaisen ilmastokeskustelun vinoutuneisuus.

– Keskiöön on nostettu koko maailman kannalta vähemmän keskeiset seikat: metsä ja ruoka. Taka-alalle on sysätty se, että globaaliongelma ratkaistaan vain minimoimalla fossiiliset polttoaineet energian käytössä, teollisuudessa ja liikenteessä.

Maailman kokonaisenergian kulutuksessa fossiilisten osuus on tällä hetkellä noin 85 prosenttia – ydin- ja vesivoiman sekä uusiutuvien osuus vain 15 prosenttia. Mikäli tavoitteisiin mielitään, nämä luvut on pystyttävä keikauttamaan päälaelleen.

Keinoista muutos ei ole kiinni, pikemminkin poliittisten päättäjien rohkeudesta annostella niitä.

– Liikenne ilmastoystävöityy sähköistämällä ja biopolttoaineilla. Energiantuotannossa tuulienergia on Suomessa houkuttelevin tuotantomuoto, monissa maissa aurinko tuo parhaat tuotot investoinneille. Ydin- ja vesivoima ovat ilmaston kannalta mainioita, eikä energian säästökeinojakaan pidä unohtaa. Teknologiaa siis on, mutta jarruna ovat osin fossiilisesta energiasta hyötyvät valtiot ja yritykset. Toisaalta juuri hankittua autoa ei heti romuteta eikä uutta voimalaa suljeta; tarvitaan aikaa muutoksen tekoon, Taalas toteaa.

Pohjoismaat saavat Taalakselta kiitosta onnistuneesta talouskasvun edistämisen ja päästöjen vähentämisen yhdistämisestä. Suomi on satsannut ydinvoimaan sekä hyödyntänyt bioenergiaa ja pohjoismaista vesivoimaa. Mallikkaasti ja kestävästi hoidettujen metsiemme hiilen sitomiskyky on kasvanut. Puusto sitoo noin puolet Suomen tuottamista päästöistä.

Faktat pöytään

Täkäläiseen ilmastokeskusteluun Taalas kaipaa oikeita suuruusluokkia, ilmastofaktaneutraaliutta ja tiedekriittisyyttä.

– Ilmastonmuutosta ja hiilinieluja käytetään argumentteina puolustaessa metsien biodiversiteettiä ja vastustaessa niiden hyötykäyttöä teollisuuden tarpeisiin. Sama näkyy ruokavaliorummutuksessa. Muuallakin käydään terveyteen liittyvää kasvisruokakeskustelua, mutta Suomessa se on ilmastoon sotkettuna sävyltään poikkeava. Kurssin muuttaminen pakkokeinoin voi nostaa valtaan ilmastonmuutoksesta piittaamattomia päättäjiä. Kansalaiset näyttävät reagoivan jo nyt kaksijakoisesti: toiset ahdistuvat ja syyllistyvät, toiset ummistavat silmänsä koko ongelmalta.

Lihoja kauhotaan ruokalistoilta syyttäen karjataloutta metaanipäästöistä, vaikka suurimmat tuprahdukset tulevat trooppisilta soilta ja riisipelloilta.

– Lisäksi metaanin elinikä on vain 12 vuotta eli se ongelma voidaan periaatteessa poistaa nopeasti päiväjärjestyksestä. Hiilidioksidin vaikutus kestää jopa tuhansia vuosia, Taalas skaalaa.

Sopeutumista ja innovaatioita

Ilmastonmuutos edellyttää torjunnan lisäksi sopeutumista ja innovaatioita. Kriisi ratkaistaan yksityisellä rahalla, joten muutos avaa yrityksille uusia bisnesovia. Houkuttelevimpia sijoituskohteita ovat uusiutuvat energianlähteet. Bioala kasvaa Suomessakin, ja esimerkiksi Neste on maailman johtava uusiutuvien polttoaineiden tuottaja.

Maailma kääntyy uuteen asentoon myös elintarvikealalla. Taalas toivoo koko ruokaketjun vastaavan rohkeasti huutoihin ja trendeihin. Jäljitettävyyden, vastuullisuuden ja puhtauden brändäys sekä maatalouden muuttuvista prosesseista tiedottaminen voivat kohentaa imagoa ja vaikuttavat valintoihin. Yhä innokkaammin niin liikkumisen, asumisen kuin elintarvikkeidenkin hiilijalanjälkiä syynäävä kuluttaja osaa arvostaa avoimuutta.

– Ruokaketjua on myös rationalisoitava hävikin vähentämiseksi. Nyt vähintään neljännes tuotannosta haaskataan ketjussa.

Uusista kasviproteiinituotteista, kuten Nyhtökaurasta ja Härkiksestä, innostuminen osoittaa, ettei tuottajienkaan taivas ole synkässä pilvessä. Samanaikaisesti, kun kehitellään hiiltä paremmin sitovia viljelymenetelmiä, patistavat muuttuvat kulutustottumukset tutkijoita vimmaisesti innovoimaan ja jalostamaan Suomessa pärjääviä kasvilajeja ja -lajikkeita, joiden viljely on tuottoisaa ja taloudellista.

– Ruokavalio on muuttumassa ilmastoystävälliseen suuntaan, mutta lihakin säilynee useimpien suomalaisten ruokapöydässä, Taalas arvioi.

 

Teksti: Lea Penttilä
Kuva: Marjaana Malkamäki