Perttu Virkajärvi: Nautakarjatiloilla on kova halu pienentää hiilijalanjälkeä

Perttu Virkajärvi: Nautakarjatiloilla on kova halu pienentää hiilijalanjälkeä

ARTIKKELI LISÄTTY 25.1.2022

Nautakarjatalouteen kohdistuva ympäristökritiikki on Suomessa kohtuutonta suhteessa nautakarjatalouden todellisiin vaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen ja vesistöjen herkkyyden vuoksi parantamisen varaa on silti edelleen. Tätä mieltä on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija, MMT Perttu Virkajärvi.

Nautakarjan ravinnekierto on pääsääntöisesti terveellä pohjalla. Haasteita on varsinkin fosforivalumassa, koska sisävedet ovat herkkiä fosforikuormitukselle. Vesistökuormitus on suurin lähijärvissä. Sen sijaan suora vaikutus Itämereen on vähäinen.
– Karjanlannan käytöstä huolimatta pohjavesien tila on hyvä. Valppaana kuitenkin pitää olla ja jatkuvaa kehittämistä tarvitaan. 

Vesiensuojelua hankaloittavat ilmastonmuutoksen tuomat sääilmiöt, kuten leudot talvet ja sateiden ajoituksen vaihtelut. Samat syyt hankaloittavat myös tutkimusta.
– Nautakarjatalouden ja hiilikierron tutkiminen on aidosti monimutkainen kokonaisuus. Se turhauttaa meitä ja samoin viljelijöitä, jotka ovat valmiita ottamaan käyttöön kaikki keinot hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Virkajärvi kuitenkin lupaa, että lähivuosina hiilenkierrosta on tulossa paljon lisää tietoa viljelijöiden avuksi.
 

Paljon mahdollisia keinoja

Eläintuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi on olemassa paljon mahdollisia keinoja. Monet niistä ovat jo nyt käytössä.

Karjan metaanipäästöt vähenevät ruokinnan optimoinnin ja eläinjalostuksen avulla. Lannasta voidaan valmistaa biokaasua tai separoida ravinteita, ja maaperän hiilensidonta pystytään parantamaan muun muassa viljelykierron ja aluskasvien käytöllä sekä muokkausta vähentämällä.

Turvemaiden raivaus viljelykäyttöön on tunnettu ongelma ja hiilijalanjäljen kasvattaja.
– Meillä turvemaa lisää lihan hiilijalanjälkeä 25–50 prosenttia. Heikkotuottoisten turvepeltojen raivausta tulisikin rajoittaa ja poistaa niitä tuotannosta. Myös hylätyt pellot pitäisi ottaa pois päästölähteiden joukosta, Perttu Virkajärvi huomauttaa.

Vesistökuormituksen rajoittamiseksi on tehty paljon työtä, mutta ilmastonmuutoksien aiheuttamat valumat ovat nollanneet saavutuksia.
– Se on surullista. Vaikka hyvänä vuotena päästään pieneen kuormitukseen, huonona se on vaikeaa.
– Nautakarjatalouden kuormitus ei silti ole niin valtavan suuri kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää, tutkija muistuttaa.

Märehtijöiden tarvitsema nurmi suojaa maata ja ravinteita huuhtoutumiselta. Perinnebiotoopit ja kaikki laidunnus ovat hyödyksi sekä maaperälle, maisemalle että linnustolle.
– Tuotantonurmet itsessään eivät ole varsinaisia biodiversiteettikohteita, mutta myös niistä on hyötyä laajemmin tarkasteltuna.

Globaaliin tuotantoon verrattuna kotimaisella tuotannolla on Virkajärven mukaan monia aitoja ympäristöetuja: Suomessa vesivarat ovat hyvät, pohjavesien tila samoin, ja antibioottien käyttö on hallinnassa.
– Meillä ei myöskään ole ylilaidunnusta eikä metsäkatoa, ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähäistä.

Virkajärvi harmittelee sitä, ettei yleisessä keskustelussa juurikaan huomioida sitä, että viljelijöillä on ammattitaitoa ja halukkuutta tuottaa kestävästi.
– Olen ollut paljon tekemisissä viljelijöiden kanssa ja arvostan heidän ammattitaitoaan. Moni sanoo, että haluaa jättää tilan jälkipolville paremmassa kunnossa kuin ovat itse sen saaneet.

Osana hiilineutraali ruokaketju -tavoitetta Atria edistää muun muassa kestäviä viljelymenetelmiä, panostaa nurmentuotannon kehittämiseen sekä kehittää kansallista hiilijalanjälkilaskentamallia nautatiloille.





Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija, MMT Perttu Virkajärvi oli yksi joulukuussa 2021 järjestetyn Atrian Kestävä ruoantuotanto -webinaarin luennoitsijoista.