Mistä on Suomen paras kouluruoka tehty?

Mistä on Suomen paras kouluruoka tehty?

ARTIKKELI LISÄTTY 6.10.2016

Kymijoen Ravintopalvelut näyttää, että myös oppilasravintoloissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa voidaan syödä maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Palkittu kotkalainen kouluruoka on tehty pitkälti kotimaisista raaka-aineista, tarkasti hiotulla reseptiikalla.

Kymijoen Ravintopalvelut Oy ruokkii päivittäin 10 000 asiakasta. Suurin asiakasryhmä on koululaiset, joiden palautetta ruoasta kuunnellaan mm. makuraadeissa.

– Meillä mennään hyvä maku edellä, tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen kuvailee Kymijoen Ravintopalveluiden ydinarvoa.

Kotkassa sijaitseva yhtiö voitti valtakunnallisen kouluruokakilpailun 2016, aiempina vuosina on tullut hopeaa. Kouluruoka-annoksen budjetti on alle euron. Voittoisia annoksia olivat mm. värikäs kasvispaistos ja lihapullakastike kiharapastan kera.

Kymijoen Ravintopalvelut palvelee asiakkaita päiväkodeissa, sairaaloissa, hoivakodeissa, oppilas- ja henkilöstöravintoloissa.

 

– Meillä on riskiasiakkaita: lapsia, vanhuksia, raskaana olevia ja sairaita. Vahvuutemme on erikoisruokavalio-osaaminen ja asiakaslähtöinen tuotekehitys, Karppinen kertoo.

Erilaisia ruokalistoja on keittiön seinillä pitkät rivit. Yksistään hoivayksiköissä tarvitaan mm. kolmea eri energiatasoa eri ruokavalioissa. Kesäpäivänä keittiön suurissa padoissa valmistuu kahvikiisseliä ja paljon muuta.

Keittiössä on toimintaa aamusta iltaan, vuoden jokaisena päivänä.

Tuotekehitystä ja kotimaisuutta

Yhtiössä panostetaan reseptiikkaan, asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja ostohankintojen laatuun. Kiitosta ja tunnustusta on saatu. Silti joillekin suuri keskuskeittiö tuo mieleen ”jotain epämääräistä ruokaa”. Osa asiakkaista pyytää kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomuruokaa.

Osa asiakkaista pyytää kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomuruokaa.

– Näitä asioita yhtiössä mietitään jatkuvasti, kun teemme hankintoja ja kilpailutuksia, Karppinen toteaa.

Kotimaisuudesta kyselevät välillä myös kuntapäättäjät, joita toki kiinnostaa myös julkisen palvelun kustannukset. Kymijoen Ravintopalvelut Oy on julkisomisteinen ravintopalveluita tuottava osakeyhtiö, jonka omistavat Kotkan kaupunki, Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja uutena Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami.

– Hankintalain mukaan emme voi suosia kotimaisia tuotteita vaan kauppa-alueena on EU. Meillä kotimaisuusaste on silti ollut aina hyvin korkea.

Tuotteiden korkea kotimaisuusaste syntyy Karppisen mukaan laatukriteerien kautta.

– Olemme olleet aktiivisesti vaikuttamassa KL Kuntahankintojen tuotteita koskevissa pakollisissa ravitsemusvaatimuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lihan rasvaan, kovaan rasvaan, suolan ja natriumin määriin on tiukat kriteerit, jotka pohjautuvat ravitsemussuosituksiin ja Sydänmerkki-kriteereihin.

– Mielikuva, että ostaisimme halvinta jauhelihaa, ei siis pidä paikkaansa. Ulkomainen lihateollisuus ei yleensä pääse annettuihin kriteereihin, Karppinen selvittää.

Mielikuva, että ostaisimme halvinta jauhelihaa, ei pidä paikkaansa.

– Lihan ja lihavalmisteiden kotimaisuusaste on yhtiössä lähes 90 prosenttia. Ulkomailta on vain neljä erikoistuotetta. Maito on suomalaista. Perunat meille on jo vuosia tullut Pohjanmaalta – kotkalaisia perunoita kun ei ole tarjolla.

Miten kotimaiset tuotteet menestyisivät hankintakilpailussa?

– Suomalaisten pitää jatkossakin pitää huolta tuotteiden korkeasta laadusta. Ostajien tarpeitakin on hyvä kuunnella. Esimerkiksi Atria alkoi tehdä pienempiä lihakuutioita, joita voidaan käyttää mm. päiväkodeissa, Karppinen toteaa.

Teksti: Stiina Kiiveri
Kuva: Karo Holmberg

 

Tallenna

Osallistu keskusteluun