Menestyvä maatalousyrittäjä on tuhattaituri

Menestyvä maatalousyrittäjä on tuhattaituri

ARTIKKELI LISÄTTY 9.2.2017

Maatiloilla eletään haastavia aikoja. Tuottajahinnat ovat laskeneet, mutta tuotantoon tulisi satsata enemmän kuin koskaan. Enää ei riitä, että emäntä ja isäntä huhkivat pitkät päivät navetassa ja pellolla. Menestyvän tilallisen on hallittava myös bisnesosaamista, liikkeenjohto-, neuvottelu- ja johtamistaitoja. Hyvä olisi, jos pystyisi vielä ennustamaan maatalouden tulevaisuuden suuntia, jotta osaisi varautua Suomen ja EU:n maatalouspolitiikan muutoksiin. Tätä mieltä on maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi.

Menestyvän tilallisen on hallittava myös bisnesosaamista, liikkeenjohto-, neuvottelu- ja johtamistaitoja. 

–Koska menestyäkseen on kasvatettava tilakokoa, yrittäjäpariskunnalla ei enää riitä voimia hoitaa samanaikaisesti isoa karjaa ja suurta peltomäärää. Osa töistä on ulkoistettava urakoitsijoille tai palkattava työntekijöitä. Usein esimerkiksi peltotyöt tekee joku muu kuin tilan omistaja. Tarvitaan neuvottelutaitoja, jotta osaa tehdä onnistuneita työsopimuksia ja löytää hyviä yhteistyökumppaneita. Oikeastaan tuotantotilalliselta vaaditaan nykyään tuhattaiturin taitoja, Niemi toteaa.

Tulojen ja kustannusten ennakointi taas vaatii talouden riskien hallintaa ja laskentataitoja. Esimerkiksi karjalle syötettävän rehun määrää on osattava seurata, jotta se pysyy optimaalisena. Kannattavien, pääomaa kasvattavien investointien tekeminen on sekin oma lajinsa.

Niemestä tämän päivän menestyjiä maataloudessa ovat ne, jotka ovat olleet alan teknologian kehittyessä etujoukoissa. Työn kehittäminen kysyy aina myös kouluttautumista ja aitoa innostusta. Suomalaiset maatalousyrittäjät, jotka ovat lähteneet hakemaan uusia toimintamalleja ulkomailta, ovat saaneet esimerkiksi Tanskan, Baltian maiden tai Hollannin suurilta maatiloilta rohkaisua kasvattaa tilakokoa kerralla kunnolla.

Tämän päivän menestyjiä maataloudessa ovat ne, jotka ovat olleet alan teknologian kehittyessä etujoukoissa. 

– Kun Suomessa lypsykarjatilalla on keskimäärin 35 lehmää, Tanskassa niitä voi olla jo 150. Yli 80 prosentilla suomalaisista maitotiloista on yhä alle 50 lehmää. Tanskassa myös varustaudutaan huonoihin aikoihin ja laitetaan hyvinä vuosina tuloja ”sukanvarteen”.

Luomun osuus vielä pieni

Lähiruoka- ja ekologisuusbuumi tuovat vain pienelle osalle tuottajista uusia mahdollisuuksia. Vaikka ruokapöytään ollaan valmiita ostamamaan hieman kalliimpia luomukanalan munia tai lähituottajan lihaa, silti suurin osa maatiloista tuottaa yhä maitoa tai lihaa elintarviketeollisuudelle. Luomun osuus tuotannosta on noin 2 prosenttia.

Vaikka osa tuottajista luovuttaa yrittämisen, yhtä aikaa alalle nousee myös uusia, palveluja myyviä urakoitsijoita. Jotkut tilat taas yhdistävät voimansa osakeyhtiöksi tai osuuskunnaksi. Edellisten osuus on sekin alle 2 prosenttia maatiloista.

Niemestä suomalaisen maatalouden vahvuuksia ovat suuret makean veden varat, korkea osaaminen ja luotto kotimaiseen ruokaan. Toisaalta haasteita tuovat maamme pitkät välimatkat ja luonnonolosuhteet. 

Teksti: Pirjo Tiihonen
Kuva: Veikko Somerpuro

Osallistu keskusteluun