Maistuva koulu kannustaa innostavaan ruokakasvatukseen

Maistuva koulu kannustaa innostavaan ruokakasvatukseen

ARTIKKELI LISĂ„TTY 8.4.2021

Maistuva koulu innostaa kouluja suunnitelmalliseen ruokakasvatukseen, mikä tukee oppilaiden ruokaosaamista ja kannustaa syömään hyvin. Pajulan koulussa se lisäsi kouluruoan menekkiä ja vähensi ruokahävikkiä.

Maistuva koulu -toimintamalli on monipuolistanut koululounaan syömistä ja lisännyt oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kouluruokailuun. Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n, Itä-Suomen yliopiston ja ruokakasvatuksen asiantuntijoiden kehittämää mallia on pilotoitu ja tutkittu vuosien 2018–2020 aikana kuudessa kunnassa.

– Maistuva koulu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa, sillä halusimme varmistaa, että se sujahtaa aidosti kouluarkeen, kertoo ruokakasvatuksen asiantuntija Saila Paavola Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä.

"Maistuva koulu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa, sillä halusimme varmistaa, että se sujahtaa aidosti kouluarkeen."

Maistuvan koulun maksuton ideapankki ja verkkomateriaali sisältävät lähes 200 ruokakasvatusideaa, joita voidaan ottaa osaksi oppitunteja ja kouluruokailun kehittämistä. Tarkoituksena on, että koulun aikuiset ja oppilaat toteuttavat yhdessä ruokakasvatustoimintaa suunnitelmallisella otteella.

Pajulan koulun oppilaiden Maija Räikkeen (vas.) ja Ada Wahlstenin suosikkikouluruoka on broileri-cappelipaistos. Välipalana maistuvat kotimaiset omenat.

– Haluamme saada koko koulun innostumaan ruokakasvatuksesta, mutta myös yksittäinen opettaja voi hyödyntää materiaaleja oman työnsä tukena, jatkaa Paavola.

Maistuva koulu -mallin kehittämisen taustalla on ollut huoli kouluaterian monipuolisuudesta, joka ei tutkimusten mukaan toteudu oppilaiden lautasella suositusten mukaisella tavalla.

– Suunnitelmallisella ruokakasvatuksella voidaan lisätä oppilaiden ruokaosaamista ja kannustaa lautasmallin mukaiseen ruokailuun sekä saada koululounas maistumaan entistä paremmin, toteaa Paavola.

Ruokakasvatus tukee lasten hyvinvointia

Ruokakasvatuksella tarkoitetaan laajasti ruokaan tai syömiseen liittyviä tilanteita, kuten puhetta, ajatusten vaihtoa sekä opetusta, ohjausta ja viestintää. Koulussa se voidaan linkittää osaksi oppiaineita ja kouluruokailua. Taustalla ovat opetussuunnitelma ja kouluruokailusuositukset, jotka tukevat ruokakasvatuksen edistämistä.

Tavoitteena on tukea lapsen hyvää suhdetta ruokaan, kehoon ja terveyteen sekä auttaa samalla hahmottamaan ruokakulttuuria ja ympäristöä.

"Lapselle syntyvä myönteinen ruokasuhde kantaa läpi elämän."

– Lapselle syntyvä myönteinen ruokasuhde kantaa läpi elämän. Negatiivisen palautteen tai pakottamisen sijaan lapset tarvitsevat ennen kaikkea rohkaisua, myönteisyyttä ja kannustusta, muistuttaa Paavola.

Koulujen opetussuunnitelmien monialaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän alustan ruokakasvatuksen kehittämiseksi ja sen nostamiseksi entistä näkyvämpään rooliin.

– Toivomme, että ruokakasvatus on tulevaisuuden koulutyössä suunnitelmallista ja tiedostettua toimintaa, toteaa Paavola.

– Opettajan näkökulmasta ei ole parempaa kuin olla itse esimerkkinä, neuvoa ja opastaa ja yhdessä lasten kanssa toteuttaa ruokakasvatusta omassa oppimisympäristössämme, kertoo Pajulan koulun opettaja Pia Kemppinen.

Ruokakasvatuksella on tärkeä rooli kouluruokailun kehittämisessä. Ruokalistaa ei tarvitse lähteä laittamaan uusiksi, vaan kyse voi olla pienistä ruokailutilanteeseen liittyvistä parannuksista, esimerkiksi linjaston sijoittelusta tai ruokasalin viihtyisyyden parantamisesta.

"Tärkeää on taata oppilaille osallisuuden kokemus ja mahdollisuus vaikuttaa ruokaan tai ruokailutilanteeseen."

– Tärkeää on taata oppilaille osallisuuden kokemus ja mahdollisuus vaikuttaa ruokaan tai ruokailutilanteeseen. Tässä esimerkkeinä ovat aktiivinen palautteen kerääminen, ruokaraatitoiminta sekä esimerkiksi lempiruokapäivien viettäminen, kertoo Paavola.

Ruoan menekki ja kiitokset lisääntyivät

Pajulan koulussa Salolainen Pajulan koulu oli yksi Maistuvan koulu -hankkeen kehitys- ja tutkimuskouluista. Koulussa on panostettu kouluruoan kehittämiseen usean vuoden ajan, joten hanke tuntui mielekkäältä jatkolta.

– Toteutimme Maistuvan koulun vuoden kestävänä projektina osana monialaista opetuskokonaisuutta. Opettajat lähtivät innokkaasti mukaan ja saivat myös Ruukusta koulutusta aiheeseen, kertoo rehtori Matti Piensalo.

Ruokateemoja nostettiin esille oppitunneilla ja työpajoissa sekä vanhempainilloissa. Lisäksi kouluruokailussa panostettiin aktiiviseen ohjaukseen.

Lautasmallin mukainen ruokailu lisääntyi ja salaatin määrä lähes tuplaantui.

– Lautasmallin mukainen ruokailu lisääntyi ja salaatin määrä lähes tuplaantui. Lisäksi lautashävikin määrä punnittiin ja sitä saatiin pienennettyä aiempaan vertailujaksoon verrattuna, kertoo Pajulan koulun ruokapalveluvastaava Virpi Leppälahti Salon ruoka- ja puhtauspalveluista.

Oppilaita kannustettiin antamaan palautetta kouluruoasta ja ruokasalikäyttäytyminen ja kohteliaat käytöstavat nostettiin opetuksessa aiempaa vahvemmin esille. Sen vaikutukset näkyvät päivittäin kouluruokailussa.

– Syömään tullessaan lapset sanovat päivää ja lähtiessään kiittävät sekä toivottavat hyvää päivänjatkoa, kertoo Leppälahti iloisena.

Pajulan koulussa oppilaat syövät hyvin ja ovat tyytyväisiä ruokaan. Kouluruokailua ja oppilasravintolaa oli kehitetty jo ennen hanketta lisäämällä sen viihtyisyyttä, jotta ruokailutilanne olisi mahdollisimman miellyttävä. Tilassa on väriä ja musiikkia, seinillä oppilaiden kuvataidetöitä ja sisustus on sesongin mukaista.

Piensalo piti Maistuva koulu -toimintaa aiemmasta kehittämistyöstä huolimatta hyödyllisenä ja innostavana, sillä lapsille terveellinen ruoka on levon ja liikunnan lisäksi keskeinen hyvinvointia lisäävä asia.

Koulun tehtävä on tukea ja ylläpitää maistamiskulttuuria ja edistää terveellistä syömistä. 

– Pitkällä perspektiivillä tarkasteltaessa aina on ollut lapsia, jotka ovat olleet ruoan suhteen valikoivia, kun taas osa lapsista syö hyvin. Koulun tehtävä on tukea ja ylläpitää maistamiskulttuuria ja edistää terveellistä syömistä, Pienisalo muistuttaa.

Uusien makujen oppimisen rinnalla lasten tutut suosikkiruoat pitävät pintansa.

– Toiveruokia ovat broileri-cappelipaistos, lihapullat, hernekeitto ja pannukakku, lisäksi lapset rakastavat puuropäiviä. Tärkeintä on, että ruoka on aina terveellistä ja ravitsemussuositusten mukaista, luettelee Leppälahti onnistuneen ruokailun salaisuuksia.

Maistuvan koulun monipuolisten ruokakasvatusteemojen ottamista osaksi kouluarkea molemmat pitivät tärkeinä, sillä sen tulokset ovat olleet konkreettisia. Lisäksi lapset tarvitsevat esimerkiksi kertausta lautasmallin mukaisen aterian tärkeydestä – siinä missä aikuisetkin.

– Maistuvan koulu -toiminnan jälkeen olemme jatkaneet entistä vahvempina hyvän kouluruoan äärellä vietettyjä hetkiä, hymyilevät Piensalo ja Leppälahti tyytyväisinä.

Teksti ja kuvat: Virpi Kulomaa

Lue myös: 
Kouluruokaa poikkeusoloissa