Kunnin tila – Antibioottivapaa kana kasvaa tarkan silmän alla

Kunnin tila – Antibioottivapaa kana kasvaa tarkan silmän alla

ARTIKKELI LISÄTTY 7.9.2017
Video

 

Kunnin tila on Suomen vanhin broileritila, jossa on kasvatettu lintuja yhtäjaksoisesti 50-vuoden ajan saman suvun omistuksessa. Erkki Mäkijärven tärkein työ on varmistaa, että linnuilla on hyvä olla – tässä työssä tarvitaan kanasilmää.

Viikon vanhat untuvikot tepastelevat vapaasti pienryhmissä turvekuivikkeen päällä nokkien välillä pieniä narunpätkiä, joita linnuilla on virikkeinä. Tarvittiin kaksi suurta kuormaa, jotta 75 000 lintua saatiin Kangasalle, Kunnin tilalle.

Kasvattamoita on peräti viisi. Yksi rakennuksista on vanhempi ja pienempi kuin muut. Se on tiilirakennus, jota on entisöity vanhaa kunnioittaen. Seinässä lukee 1911. Vähän yli 50 vuotta sitten rakennus toimi vielä entisen lypsykarjatilan navettana.

– Vuonna 1967 äitini ja isäni tekivät tästä navetasta tilan ensimmäisen broilerikasvattamon ja tässä tarkoituksessa se toimi 2000-luvun alkuun asti. Nykyään sitä käytetään muun muassa hevostallina, Erkki Mäkijärvi kertoo.

Ennen broileritoimintaa Kunnin tila toimi lypsykarjatilana. Se oli yksi useista sadoista maidontuottajatiloista, joka kuului omalla kylällä toimineen Pakkalan Osuusmeijerin maidontuottajiin. Erkki Mäkijärven äidin äiti tuli kylälle meijeriköksi 100 vuotta sitten. Suvun historia tilalla yltää aina vuoteen 1876. Ensimmäiset merkinnät tilasta löytyvät jo 1500-luvulta.

Tilan yhteistyö Atrian kanssa alkoi noin kolme vuotta sitten, kun Atria osti Saarioisten broileriteurastamon.

Uusi tuotantosuunta herätti epäilyksiä

– Olin seitsemänvuotias, kun meille tulivat ensimmäiset linnut.

Erkki Mäkijärven isän päätös luopua lypsykarjatilasta ja aloittaa broileritoiminta herätti ihmettelyä. Kuluttajien keskuudessa pohdittiin, miten kananlihan tuottaminen voi toimia.

– Silloinen kananliha tuli munintansa lopettaneista vanhoista kanoista, joiden liha oli sitkeää. Sitä ei pidetty hyvänä. Broileri oli täysin uusi tuote. Kuluttajan lautaselle päätyvää broilerinlihaa alettiin tuolloin tuottaa varsinaisella kasvattamotoiminnalla, ja broilerlintu tuli uutena omana rotunaan.

Muutos oli suuri, mutta samalla uuden tuotantoalan tiedon hankkiminen oli mielenkiintoista.

1980-luvulla tilasta lohkottiin osa Erkki Mäkijärven veljelle Juhani Mäkijärvelle, jolla on myöskin broilerikasvattamo samalla kylällä. Vähän tämän jälkeen Erkki ja Annele Mäkijärvi ottivat Kunnin tilan vetovastuun hoitaakseen. Annele hoitaa nykyään tilan hallinnollista puolta.

– Kun Erkin isä ja äiti touhusivat tässä vielä meidän kanssamme, oli silloin vain muutama mappi hyllyssä. Nyt niitä on kymmenittäin, hän kertoo.

30 vuoden laina

– Kasvatuserän onnistuminen ja uuden alku, kertoo Erkki Mäkijärvi työn mielekkäimmistä vaiheista.

Vaikka kasvattajan työ vaatii päivystystä vuorokauden ympäri, kuuluu vuoteen hiljaisempiakin hetkiä. Lisäksi työ ei ole kelloon tuijottamista – kiitos automaattijärjestelmien ja ulkopuolisten työntekijöiden.

Mäkijärvi on toiminut Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1992–1994. Lisäksi hän on toiminut broilerialan luottamustehtävissä 30 vuoden ajan. Kokemusta siis riittää.

Kunnin tilalla ollaankin nyt siirtymävaiheessa. Lähiaikoina Erkin ja Annelen tytär Essi Antila puolisonsa Antti Antilan kanssa ottavat vetovastuun tilasta.

– Tila on ollut nyt ”lainassa” meillä reilut 30 vuotta. On aika siirtää vetovuoroa, Erkki sanoo.

Pihapiirissä on hevostalli, missä Essi Antila kouluttaa omia hevosiaan. Hän toimii kouluratsastusvalmentajana. Sen lisäksi hän jatkaa äitinsä työtä tilan hallinnollisen puolen hoitamisessa, kun taas Antti tulee viettämään aikaansa yhä enemmän broilerikasvattamossa.

– On hienoa päästä vaalimaan näin pitkän historian omaavaa tilaa, Antti Antila kiteyttää.

Kone ei korvaa kanasilmää

Erkki Mäkijärvi ja Antti Antila vetävät suojahaalarit päälleen, vaihtavat jalkineet, ja astuvat lämpöiseltä tuntuvaan kasvattamoon tarkastuskierrosta varten.

Työpäivien kulku Kunnin tilalla määräytyy kasvatuserän mukaan. Uusien untuvikkojen saapuminen tilalle vaatii kasvattamoiden tyhjentämistä, pesua, siivoamista, desinfiointia ja uuden turpeen levitystä ennen kuin linnut pääsevät kotiinsa. Kasvatusaikana päivää rytmittävät tarkastuskäynnit.

– Kierroksella tarkistetaan, että linnuilla on kaikki hyvin. Valoa, rehua ja vettä pitää olla riittävästi ja haketta varastossa, Mäkijärvi muistuttaa.

Työ vaatii ennakointia: Kasvattamossa on turha todeta, että rehusiilo on tyhjä. Tilaukset on tehtävä hyvissä ajoin. Tilalla on varauduttu sähkökatkoksiin automaattisella varavoimalla.

Linnut saavat syödä rehua, johon on lisätty oman tilan vehnää. Broilerinkasvatuksen lisäksi Kunnin tilalla viljellään vehnää, ohraa, rapsia ja kauraa.

Vaikka nykyisin työtä helpottavat automaattiset järjestelmät, mikään ei korvaa ihmisen arviointikykyä, tuumailee Mäkijärvi. Esimerkiksi automatisoitujen ilmanvaihdon ja lämpötilan raja-arvoja on joka tapauksessa muutettava vähän väliä ulkoilman mukaan. Siihen ei kone pysty.

– Kaikkia asioita ei järjestelmäkään kerro. Ennen vanhaan puhuttiin paljon kanasilmästä. Se tarkoittaa sitä, että linnun käyttäytymisestä näkee, onko sillä hyvä olla. Sen varmistaminen on meidän tärkein työmme.

Kaikki on kasvattamossa hyvin. Valot himmenevät hiljalleen. Alkaa lintujen yö.

Kunnin tilalla tuli toukokuussa 2017 täyteen 50 vuotta broilerintuotantoa.

Osallistu keskusteluun