Kovaa kisaa kouluruoalla

Kovaa kisaa kouluruoalla

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 19.3.2020

Vuoden Kouluruokakilpailun taso oli kova, sillä koulujen joukkueet olivat hioneet annoksiaan oppilaiden avulla viime hetkiin saakka. Vantaan Länsimäen koulu luotti BBQ-kanan makuihin. 

Kattilat kolisevat, nenään hiipii hurmaavaa tuoksua sieltä täältä. Välillä kuuma höyrypilvi lehahtaa ulos uunista, kun joku tarkastaa perunoiden kypsymistä. Pian selviää, ketkä tekevät Suomen parasta kouluruokaa.

– Voitostahan tänne on lähdetty kisaamaan, Vantaalla toimivan Länsimäen koulun kokki Minna Peippo sanoo hymynkare suupielessään.

Kisakeittiössä hänen kanssaan työskentelevät ruokapalveluesimies Sini Tiensivu ja kokiksi opiskeleva Bao Jing Yao.

– Tämä on ensimmäinen kertamme kisassa. Meillä on hyvä tiimi ja koko koulu tukena.

Länsimäen joukkue: Sini Tiensivu, Minna Peippo ja Bao Jing Yao. 

Mikä kouluruokakilpailu on?

Länsimäen kolmikko on yksi Suomen koulukeittiöiden huipputiimeistä, jotka ovat saapuneet Gastro Helsinki -messujen yhteydessä järjestettävään Kouluruokakilpailuun. Viidettä kertaa järjestettävän kilpailun tarkoituksena on nostaa kouluruokailun arvoa yhä vahvemmin esiin. 

Samalla oheistuotteena etsitään uusia, ruokalistalle sopivia reseptejä. Ja vaikka naapurien kanssa kilpaillaan, hyviä reseptejä voidaan kisan jälkeen jakaa puolin ja toisin.

Kilpailun tarkoituksena on nostaa kouluruokailun arvoa yhä vahvemmin esiin. Samalla etsitään uusia, ruokalistalle sopivia reseptejä. 

– Uskoisin, että kisaan tekemämme ruoat tullaan myöhemmin näkemään koulumme ruokalistalla, Tiensivu sanoo.

Kisassa jokainen joukkue valmistaa yhden kasvis-, kala- ja liha-aterian. Länsimäkeläiset ovat lähteneet selättämään tehtävää mifu-kookoskeitolla, tonnikala-makaronilaatikolla sekä lohkoperunoiden kanssa tarjottavalla BBQ-kanalla.

– Testasimme jokaista ruokaa varmaan kymmenen kertaa koululla. Oppilaat antoivat palautetta ja säädimme makuja kohdilleen aivan viimeiseen asti. Katsotaan, miten käy, Tiensivu tuumii.

"Testasimme jokaista ruokaa varmaan kymmenen kertaa koululla."

Eurolla ihmeitä aikaan

Koululaisille ruokaa laittavat suurtalouskokit ovat kieltämättä työssään aikamoisia fakiireja. Osa raaka-aineista on hintavampia ja toisten päivien ateriat syntyvät edullisemmin, mutta keskiarvosta kertova fakta on kova. Kouluruokaan on päivittäin käytössä noin euro per oppilas. Hinta ei ole suoraan verrannollinen kuluttajahintoihin, sillä suuret hankintasopimukset laskevat yksikkökohtaista hintatasoa.

– Kyllähän se sitä tarkoittaa, ettei rahaa liikaa ole käytettäväksi. Mutta kun suunnitellaan hyvin, sillä rahalla kyetään tekemään ravitsevaa, monipuolista ja maukasta ruokaa, Tiensivu sanoo.

"Rahaa ei ole liikaa käytettäväksi. Mutta kun suunnitellaan hyvin, sillä rahalla kyetään tekemään ravitsevaa, monipuolista ja maukasta ruokaa."

Länsimäellä keittiön väki on huomannut selvän trendin. Etenkin alaluokilla ruoka maistuu, mutta iän karttuessa lapsista tulee nirsompia. Suurin syy ovat ruokasalin ulkopuolelta tulevat paineet.

– Etenkin tytöt alkavat syödä yläluokilla selvästi vähemmän ja selvästi myös katsoa, mitä suuhunsa pistävät. Koulussa pitää opettaa terveellisestä syömisestä, mutta kasvatus näissäkin asioissa lähtee silti ensisijaisesti kotoa.

Alaluokilla ruoka maistuu, mutta iän karttuessa lapsista tulee nirsompia.

Kouluruoka on kunnia-asia

Kilpailua juontava selostajalegenda Antero Mertaranta käy jututtamassa raatia ruokailun lomassa.

–Mutta kyllähän ruoka yleensä on aina hyvää, Mertaranta sanoo.

Mutta kyllähän ruoka yleensä on aina hyvää, Mertaranta sanoo.

Asenne on oikea, mutta muistoissa kouluruoka ei aina ole ollut maukkaimmasta päästä. Harmahtava tilliliha tai limainen kanaviillokki ovat syöpyneet monen mieleen. Länsimäen tiimillä muistot omilta kouluajoilta rohkaisivat kouluruoan pariin aikuisenakin.

– En muista, että meillä olisi ollut kovin huonoja ruokia. Olin aika hyvä kouluruokailija. Usein tosin lounaan aikaan nälkäkin oli niin kova, että mikä tahansa maistui, Peippo muistelee.

He kokevat, että nykyisin kouluruokaa arvostetaan. Suunnitelmallisuuden myötä ruoan laatu on vakiintunut tasaiseksi. Samalla yhteiskunnassa keskustelun sävy on myönteinen: yhä useampi näkee tärkeänä sen, että jokainen lapsi saa päivässä vähintään yhden ravitsevan lämpimän ruoan.

Nykyisin kouluruokaa arvostetaan.

– Itse kävin kouluni Kiinassa, missä meillä ei ollut kouluruokailua lainkaan. Sen sijaan jokaisen piti tuoda eväät kotoa mukanaan, Bao Jing Yao sanoo. Monessa maassa tilanne on sama edelleen. Suomi voi olla kouluruoastaan ylpeä!  

Hyvä fiilis niukkaa tappiota tärkeämpi

Lopulta tuomaristo antaa arvionsa. Kirkkaimmat mitalit menevät Kajaaniin.

– Taso oli kova ja he ovat varmasti voittonsa ansainneet. Onnittelut siis Kajaaniin, Peippo sanoo.

Tyhjin käsin ei tarvitse vantaalaistenkaan kotiin lähteä. Tonnikala-makaronilaatikko valitaan kisan parhaaksi vuokaruoaksi ja BBQ-kana lohkoperunoilla parhaaksi liha-annokseksi. Oman koulun henkilöstön jatkuvat halaukset ja oppilaiden ryhmäkuvapyynnöt kertovat, että keittiön väki on heille tärkeää.

– Vaikka voittoa ei nyt tullutkaan, niin olihan tämä ihan älyttömän hieno kokemus.

---

BBQ-kanaa, paahdettuja perunoita ja colea oli paras liha-annos

Vantaan Länsimäen koulun joukkue voitti parhaan liha-annoksen palkinnon. Palkintoperusteissa mainitaan, että joukkue oli kehittänyt kouluruokareseptin grillauksen makumaailmasta. Annoksessa oli kekseliäästi yhdistetty grillauksen maut perinteisempään kouluruokalajiin, kanakastikkeeseen. Ruokalajia tarjotaan monesti riisiin tai pastan kanssa, mutta finaaliannoksessa oli nyt mukana kuorelliset lohkoperunat. Nämä maut ja ainesosat muodostavat trendikkään ja maistuvan kouluruoka-annoksen.

Resepti: BBQ-kanaa, paahdettuja perunoita ja colea

Teksti ja kuvat: Juho Paavola

Lue myös: 

Atrian uunimakkaralla voitto Lehtikankaan monitoimitalolle Kouluruoka-kisassa

Kehittyvä kouluruokailu tarvitsee kehittyviä palveluja