Kotimainen vai brasilialainen pihvi?

Kotimainen vai brasilialainen pihvi?

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 27.8.2019

Lihan alkuperätiedolla olisi globaalistikin iso merkitys. 

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan lihantuotannon ilmastovaikutusten maakohtainen vertailu on hankala laji. Harva tieteellinenkään tutkimus meillä tai muualla on edes työstämälläkään täysin vertailukelpoinen toisen kanssa ja laskennoissa on paljon vaihtelua ja epävarmuuksia erityisesti maaperän hiilivarastojen osalta.

Jotain voidaan kuitenkin sanoa Luken ja muualla tehtyjen tieteellisten tutkimusten pohjalta.

– Vaikka nautojen kasvatuksessa ja ruokinnassa on tilakohtaisten erojen vuoksi merkittäviä maakohtaisia eroja, niin ilmastovaikutuksia koskevan nykytiedon näkökulmasta nauta on nauta, on se missä hyvänsä. Tämä tuo tietyt asiat esille hyvässä ja pahassa.

Ilmastovaikutuksia koskevan nykytiedon näkökulmasta nauta on nauta, on se missä hyvänsä. 

Hyvää on se, että voimme hyödyntää Suomessa hyvin kasvavaa nurmea, jota naudat pystyvät hyvin märehtijöinä hyödyntämään.

– Kasvihuonekaasupäästöjä tulee esimerkiksi liharotuisen naudan lihakiloa kohti suuruusluokkatasoisesti saman verran kaikkialla, vaikka rehustukset voivat erota paljon. Näin on ainakin Euroopassa, jossa tuotekohtaisia tutkimustuloksia on eniten julkaistu.

– Olennaista on se, mitä eläimet syövät, miten kestävällä tehokkuudella eri rehut tuotetaan ja kuinka pitkään eläimiä kasvatetaan. Suurin yksittäinen päästölähde on nautojen ruoansulatuksesta vapautuva metaani, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Olennaista on se, mitä eläimet syövät, miten kestävällä tehokkuudella eri rehut tuotetaan ja kuinka pitkään eläimiä kasvatetaan.

Katajajuuren mukaan meidän tulisikin saada kaikki kasvihuonekaasuja tuottavat ja niitä vähentävät elementit laskettua tai arvioitua täsmälleen siellä, missä ne syntyvät.

Suomessa voi vaikuttaa

Suomi on iso maa. Skandaalien keskellä lihantuotantoaan kasvattanut Brasilia on valtava. Brasiliaan mahtuu 25 Suomea.

– Voi vaan kuvitella, kuinka monta erilaista karjankasvatusaluetta ja tuotantotapaa sinne mahtuu. Emme taida tarkkaan tietää, mikä lihakilo tulee sademetsää tuhoamalla ja mikä alun perin kelvollisemmalta maatalousalueelta – tai kuinka vanhaksi karja on kasvatettu, mikä osaltaan voi lisätä naudanlihan ilmastovaikutusta.

Emme taida tarkkaan tietää, mikä lihakilo tulee sademetsää tuhoamalla ja mikä alun perin kelvollisemmalta maatalousalueelta. 

Omassa maassa sen sijaan voimme vaikuttaa.

– Koska meillä tuotannon sijainti tiedetään, voidaan sitä myös tutkia aivan eri tavalla kuin satunnaista märehtijälaumaa entisessä sademetsässä. Perinteinen, hiilen osalta jo tasapainotilassa oleva maatalousalue on kaikkialla parempi kuin väkisin metsään raivattu. Silloin maankäytön muutoksen aiheuttama lisäpäästö on hyvin suuri, varsinkin sademetsien kohdalla.

Perinteinen, hiilen osalta jo tasapainotilassa oleva maatalousalue on kaikkialla parempi kuin väkisin metsään raivattu. 

– Pahimmillaan brasilialaisen naudanlihan ilmastovaikutukset voivat kasvaa todella suuriksi, kun metsää raivataan sekä laidunnuksen että rehuna käytettävän soijanviljelyn tieltä – etenkin jos eläimet kasvavat hitaasti. Meillä soijaa ei käytetä naudoille oikeastaan ollenkaan.

Meillä soijaa ei käytetä naudoille oikeastaan ollenkaan.

Katajajuuren mukaan soisessa Suomessakin pitää olla tarkkana, koska turvemaan raivaaminen vapauttaa ilmaan kasvihuonekaasupäästöjä. Kokonaisuudessaan turvepeltojen päästöt aiheuttavat jopa noin puolet Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä.

Mitä meidän sijaintimme tarjoaa?

Suomessa lihaa saadaan sekä lypsykarjarotuisista että liharotuisista naudoista.

– Tämä laskee suomalaisen nautakarjan kasvatuksen ilmastovaikutuksia huomattavasti verrattuna sellaiseen maahan, jossa kaikki tuotanto on lihakarjaa. Meillä iso osa naudanlihasta kasvatetaan lypsykarjarotuisten nautojen vasikoista ja lypsylehmät hyödynnetään lopuksi lihana, Katajajuuri sanoo.

Suomessa lihaa saadaan sekä lypsykarjarotuisista että liharotuisista naudoista, mikä laskee suomalaisen nautakarjan kasvatuksen ilmastovaikutuksia huomattavasti. 

Meillä rehu on pääsääntöisesti nurmea, maailmalla käytetään paljon muun muassa soijaa ja maissia.

– Nurmella on pitkä juuristo, jolla on potentiaalia lisätä maaperän hiilivarastoa. Pysyvät ja pitkäikäiset laidunnurmet lisäävät maaperän hiilivarastoa. Meillä olosuhteet, kasvilajivalikoima ja viljelykierrossa tehtävä kyntö eroaa paljon muista maista. Tarvitsemme nyt tieteellisiä näyttöjä mahdollisesta hiilen sitoutumisesta maaperään nurmiviljelykierrossamme.

Pysyvät ja pitkäikäiset laidunnurmet lisäävät maaperän hiilivarastoa. 

Katajajuuren mielestä kotimainen ruuantuotanto on myös omavaraisuus-, talous- ja huoltovarmuuskysymys, ja ennen kaikkea se on sijaintimme kautta korostuva asia.

– Nurmi on ainoita tuotantomuotojamme, jossa sadot vastaavat hyvin eurooppalaisia verrokkeja. Ilmastomme tarjoaa myös paljon puhdasta makeaa vettä, ja hyvien vesivarojen kautta Suomessa tuotettujen maataloustuotteiden vesijalanjälki on usein paljon pienempi kuin tuontituotteiden. Vesijalanjäljen osalta suomalainen tuotanto on vahvoilla melkein mihin tahansa toiseen maahan verrattuna.

Teksti: Miika Kaukinen
Kuvat: iStock, Roope Reinola

Lue myös: 

Tilalla kaiken syy ja seuraus on hyvinvoinva eläin