Kolumni: Yhteinen missio

Kolumni: Yhteinen missio

ARTIKKELI LISÄTTY 22.6.2016

Usein puhutaan, kuinka teollisuus ja kauppa tekevät keskenään hyvää yhteistyötä. Tavoitteena on löytää prosessiin tehokkaampia toimintamalleja, tuoreutta parantavia elementtejä ja esimerkiksi toimitusvarmuutta edistäviä tekijöitä. Näin on tehtykin, tehdään edelleen – ja niin pitääkin.

Tämä ei pelkästään riitä. Maailma muuttuu ja ihmisten käyttäytyminen muuttuu: Väki vanhenee, tuloerot kasvavat, kaupungistuminen lisääntyy, eri etnisten ryhmien painoarvo yhteiskunnass kasvaa ja digitalisoituminen ravistelee totuttuja toimintamalleja.

On nähtävissä, että erityisesti digitalisoitumisen myötä valta on siirtymässä enenevässä määrin brändiltä ja kaupalta kuluttajalle. Digitaalisessa maailmassa kuluttajat kykenevät salamannopeasti hankkimaan tietoa hinnoista, laadusta, valikoimista ja lähes kaikesta, mikä vaikuttaa siihen, mitä he ostavat, milloin ostavat, mistä ostavat ja miten ostavat. Menestyäksemme tulevaisuudessa meidän on pystyttävä tuottamaan sellaista palvelua, josta loppukäyttäjä kokee saavansa lisäarvoa ja josta hän oikeasti piittaa.

On nähtävissä, että erityisesti digitalisoitumisen myötä valta on siirtymässä enenevässä määrin brändiltä ja kaupalta kuluttajalle.

Uskallan väittää, että Atria on Suomen paras asiantuntija edustamiensa tuoteryhmien osalta. Tunnemme kuluttajamme, seuraamme tarkasti tuoteryhmiemme segmenttitason muutoksia markkinassa ja haistamme niihin liittyviä trendejä. Pyrimme jatkuvasti innovoimaan tuotteita ja tuomaan ratkaisuja kuluttajan arkeen. Kaupparyhmät puolestaan pystyvät hyödyntämään kassajärjestelmistään ja kanta-asiakastiedoista keräämäänsä dataa ja ovat näin lähellä loppukäyttäjää. Lisäksi niin teollisuus kuin kauppakin hankkii moninaisia kuluttajatutkimuksia erilaisiin kehitystarpeisiin.

En kiistä, etteikö hinta olisi keskeinen tekijä teollisuuden ja kaupan välisessä neuvottelussa. Huomionarvoista kuitenkin on, että menestyvimmät kaupan ryhmittymät Euroopassa ovat istuneet tavarantoimittajan kanssa samalle puolelle pöytää. Tämä on keskeinen trendi.

Huomionarvoista on, että menestyvimmät kaupan ryhmittymät Euroopassa ovat istuneet tavarantoimittajan kanssa samalle puolelle pöytää.

Kaupat ja tavarantoimittajat ovat yhdessä pohtineet, miten voidaan parhaiten hyödyntää molempien osapuolten tiedossa olevaa dataa. Kuinka kehitetään tuoteryhmien ja kaupankäynnin mekanismeja – kaupparyhmän tai ketjun konsepteja kunnioittaen – siten, että kuluttaja on tyytyväinen. Tähän meidän tulisi pyrkiä laajemmin myös Suomessa. Dataa on osapuolilla paljon, mutta sen optimaalinen käyttö on vielä vaillinaista.

Parhaaseen lopputulokseen päästään lisäämällä avoimuutta ja tunnustamalla se tosiseikka, että tavarantoimittaja on edustamiensa tuoteryhmien paras asiantuntija. Avaamalla nykyistä yksityiskohtaisemmin omia ketju- ja tuoteryhmätasolle meneviä tavoitteita kauppa saisi tavarantoimittajista enemmän irti. Meillä molemmilla on loppujen lopuksi tähtäimessä sama maali – myydä kuluttajalle enemmän. Tämän tulisi olla yhteinen missiomme.

Antti Paavilainen
Johtaja, myynti
Atria Suomi Oy

Lue myös:
Seitsemän keinoa parantaa suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä

Blogi: Mihin menet, suomalainen ruoka-ala?

Osallistu keskusteluun