Hyvän mielen vanhuus

Hyvän mielen vanhuus

ARTIKKELI LISÄTTY 30.10.2019

Helsingin Seniorisäätiössä ruokailu on keskeinen osa ikäihmisten hyvää hoitoa. Ruoat valmistetaan maku edellä ja arkea piristetään ruokaperinteeseen ja tapakulttuuriin liittyvillä teemapäivillä.

– Ruoalla on ikäihmisen hyvinvoinnille äärimmäisen iso merkitys. Hyvä hoitokaan ei auta, jos ravitsemus ei ole kunnossa, toteavat Helsingin Seniorisäätiön ravintotyönjohtajat Satu Vartiainen ja Hannu Ali-Vehmas.

Pakilakoti-11_juttukuva.jpg

Säätiön vanhainkotien asukkaista suurin osa on muistisairaita ikäihmisiä, joille hoitotyön ja ruokailun rutiinit luovat tärkeää päivärytmiä. Kahdeksan viikon kiertävä ruokalista on laadittu asukkaiden toiveita kuunnellen ja se sisältää monipuolisesti tuttuja kotiruokia, kuten lihakastikkeita, laatikkoruokia, keittoja ja suosittuja maitopohjaisia puuroja.

– Tavoitteenamme on, että niin kauan kuin asukkaamme pystyvät syömään itse, pyrimme löytämään sellaiset ruokalajit ja raaka-aineet, jotka varmasti heille maistuvat. Tarvittaessa palvelemme asukasta yksilöllisesti tarjoamalla hänen mieliruokiaan, jos muut ruoat eivät enää maistu, kertoo Vartiainen, joka on työskennellyt säätiössä 16 vuotta ja tuntee hyvin ikäihmisten ruokailun haasteet.

Tavoitteenamme on, että niin kauan kuin asukkaamme pystyvät syömään itse, pyrimme löytämään sellaiset ruokalajit ja raaka-aineet, jotka varmasti heille maistuvat.

Ruokailun onnistumisessa hoitajat ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa ja siksi ravintopalvelujen ja osastojen välinen hyvä yhteistyö on kaiken toiminnan perusta. Ruokailuun liittyviä toiveita sekä palautetta kysellään aktiivisesti ja asioista keskustellaan säätiön moniammatillisissa ravitsemustyöryhmässä ja talokohtaisissa ravintoryhmissä.

– Asukkaidemme ravitsemuksen pyrimme turvaamaan aina ensisijaisesti oikealla ruoalla. Ruoanvalmistuksessa käytämme voita ja kermaa. Ruokia emme rikasta erikseen ja tehostetut toimenpiteet otamme käyttöön tarvittaessa vain lääkärin määräyksestä, kertoo Vartiainen toimintaperiaatteista.

Hoitajat seuraavat asukkaiden hyvinvointia tarkasti ja punnitsevat heidät säännöllisesti.

– Ikäihmisillä ravitsemuksen alamäki alkaa yleensä suun ongelmista, jonka vuoksi suun hyvään hoitoon olisi tärkeä kiinnittää huomiota. Syynä voivat olla esimerkiksi lääkkeet, jotka aiheuttavat suun kuivumista. Ylipäätään keskeistä on, että ongelmatilanteisiin puututaan ajoissa, jotta korjaavat toimenpiteet saadaan vietyä nopeasti käytäntöön, muistuttaa Ali-Vehmas.

Ruokailu on päivän paras hetki

Seniorisäätiön asukkaille ruokailu on päivän paras hetki, jota osataan odottaa. Ruoka maistuu ja se näkyy konkreettisesti asukkaiden hyvinvoinnissa.

– Meiltä lähtee osastoille äärimmäisen maukas ja monipuolinen ruoka. Loppuvastuu jää hoitajille, miten he toteuttavat ruokahetken, kertoo Ali-Vehmas.

Ruokailuhetkessä korostetaan kodinomaisuutta ja pyritään siihen, että osastoilla ruokailtaisiin ruokapöydän ääressä niin paljon kuin mahdollista. Hoitajan tehtävänä on kertoa asukkaille, mitä ruokaa on tarjolla ja huolehtia ruokarauhasta ilman kiireen tunnetta. Malliruokailu on myös tärkeää, sillä monella muistisairaalla unohtuu, miten syödään.

– On hyvä, jos hoitajalla on aito ymmärrys ravitsemustilan vaikutuksesta ikäihmisten hyvinvointiin. Pienetkin syömistä edistävät teot hoitotyössä merkitsevät paljon, kertoo Vartiainen.

Kun on motivoitunut ja hyvä henkilökunta, niin normaalilla mitoituksella pärjää mainiosti ja ruokailut voidaan hoitaa kiireettömästi.

– Kellon kanssa ei tällä alalla tarvitse juosta. On miettimisen paikka, jos hoitotyössä tuntee kiirettä. Kun on motivoitunut ja hyvä henkilökunta, niin normaalilla mitoituksella pärjää mainiosti ja ruokailut voidaan hoitaa kiireettömästi, toteaa Ali-Vehmas, jolla on lähihoitajakoulutuksen vuoksi vankka kokemus hoitotyöstä.

Arkea piristetään monipuolisissa teemapäivillä

Seniorisäätiön arkea piristävät erilaiset teemapäivät, joilla herätellään muistoja makujen ja tapakulttuurin myötä.

Teemapäivien toteutus pohjautuu säätiön itse laatimaan tapakulttuurioppaaseen, joka sisältää tietoa teeman taustoista ja antaa ohjeet osastolle ruoan tarjoiluun, kattamiseen sekä oheistoimintaan. Oppaaseen kirjatut yhteiset pelisäännöt ovat hyvä tuki myös ulkomaalaistaustaisille työntekijöille, joille suomalainen ruokaperinne ja tapakulttuuri ovat vieraita. Vaihtuvat teemat tuovat asukkaiden lisäksi iloa henkilökunnalle yhteisen tekemisen kautta ja siirtävät perinteitä eteenpäin nuoremmille polville.

Ruokaan satsataan

Helsingin Seniorisäätiössä mentaliteettina on, ettei ruokarahoista nipistetä. Ruoka valmistetaan maku edellä ja käyttämällä ensiluokkaisia sekä vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.

Säätiön jokaisessa yksikössä on valmistuskeittiö, joissa ruoka tehdään pääsääntöisesti alusta alkaen omana tuotantona. Esimerkiksi liharuoissa murekemassat tehdään itse, jonka lisäksi käytetään ikäihmisille hyvin maistuvia Atrian kypsiä lihoja. Tärkeänä ruokavaliossa ovat myös välipalojen lihaleikkeleet ja pihalla grillataan makkaraa aina, kun asukkaat haluavat.

Vaikka Seniorisäätiön ruokalistoilla kunnioitetaan perinteitä, niin samalla eletään vahvasti ajassa mukana. Kun tuotekehitystä tehdään itse, korostuu hyvien yhteistyökumppanien merkitys.

– Vuosien varrella olemme saaneet Atrialta paljon tukea ja hyviä ideoita, joita olemme vieneet käytäntöön. Arvostamme sitä, että voimme olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, esittää toiveita ja antaa palautetta. Lisäksi saamme nopeasti tietoa uutuuksista, kiittelevät Vartiainen ja Ali-Vehmas tyytyväisinä.

Ravintopalvelujen toiminnassa asukas on aina keskiössä ja heidän hyvinvointinsa eteen tuotetaan mitä vain tarvitaan. Tavoitteena on taata säätiön asukkaille hyvän mielen vanhuus.

– Ruoka on suurin sisältö ihmisen arjessa elämän loppuvaiheessa, joten sillä on iso merkitys. Siihen panostetut eurot eivät mene hukkaan, vaan ovat osa hyvää hoitoa ja hoivaa, he muistuttavat.

Pakilakoti-5 juttukuva.jpg

Teksti: Virpi Kulomaa
Kuvat: Juho Paavola