Kolumni: Hyvällä omallatunnolla ja rennosti

Kolumni: Hyvällä omallatunnolla ja rennosti

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 7.2.2019

Lapsuudenkodissani yksi asia oli päivän selvä. Arkisin söimme puoli viideltä. Viikonloppuisin kokoonnuimme ruokapöydän ääreen kello puoli kaksi. Isäni piti tästä tavasta kiinni erittäin tiukasti.

Hänelle oli tärkeää, että kokoonnuimme päivittäin edes hetkeksi yhteen perheenä ja juttelimme porukalla ruokailun yhteydessä päivän ajankohtaiset kuulumiset.

Isälleni oli tärkeää, että kokoonnuimme päivittäin ruokailun ajaksi yhteen perheenä. 

Söimme varsin monipuolisesti – lihaa, kalaa, kasvisruokia –  ja mikä parasta, melkein joka päivä oli myös makea jälkiruoka. Opinkin pitämään niin suolaisesta kuin makeasta. Ulkomuotoani kun katsoo, ei jää epäselväksi, että pidän edelleen.

Tämän päivän hektisyys, eri aikaan alkavat lasten harrastukset ja meidän vanhempienkin kotiintulon epäsäännöllisyys ei mahdollista ruokahetken tarkkaa aikatauluttamista. Olen kuitenkin erittäin iloinen siitä, että vaimoni haluaa meidän syövän joka ilta yhteisen aterian perheen kesken.

Arjen kiireissä piilee vaara siihen, että ruoan laittamisesta syntyy stressi. Meillä ei synny, koska minä pääsääntöisesti vastaan arki-illallisista. Olen armollinen itselleni ja hyödynnän vaihtoehtoja, jotka nopeuttavat ja helpottavat.

Arjen kiireissä piilee vaara siihen, että ruoan laittamisesta syntyy stressi.

Tiedän, että moni karsastaa esimerkiksi valmiiksi maustettuja lihatuotteita. En kuulu heihin, enkä tunne minkäänlaista syyllisyyttä niiden käytöstä. Ammattilaiset ovat säätäneet kuluttajatestejä hyödyntäen makumaailmat kohdalleen. Ripaus yrttejä päälle niin johan on kuin itse tehtyä – ja maistuu koko perheelle.

Viikonloppuisin on vaimoni vuoro kokata. Hän on minua pedantimpi ja mottona on, että itse kaikki alusta lähtien. Erilaisia reseptejä tutkitaan huolellisesti ja haetaan uusia ideoita. Minun ja lasten roolina on pysyä poissa keittiöstä. Pöydän saamme kattaa ja auttaa keittiön siivoamisessa. Kaiken ollessa valmista on ihanaa kokoontua huolella valmistetun ruoan ääreen perheen kesken.

Kaiken ollessa valmista on ihanaa kokoontua huolella valmistetun ruoan ääreen perheen kesken.

Lihan syömiseen ja eläinten pitoon liittyvät vastuullisuuskeskustelut ja kirjoitukset ovat jatkuvasti pinnalla. Moni asia on epäselvä ja kuluttajaa askarruttava.

Tuotanto-olot Suomessa ovat jo sääolosuhteiden vuoksi haastavat. EU-mailla on lainsäädäntönsä mutta Suomessa eläinten pitoa säädellään sitäkin tiukemmin. Suomessa tuotetuilla sioilla on saparot, broilerien nokkaa ei typistetä ja lisäksi on syytä muistaa, että Suomessa eläimiä lääkitään ani harvoin antibiootein ja silloinkin vain lääkärin valvonnassa.

EU-mailla on lainsäädäntönsä mutta Suomessa eläinten pitoa säädellään sitäkin tiukemmin.

Suomalainen liha on myös lähiruokaa. Valitsemalla Atrian tuotteita ruokapöytään teemme vastuullisia valintoja. Liha on aina suomalaista ja tilalle asti jäljitettävää.

Ei ole sattumaa, että kuluttajien mielestä Atria on suosituin ruokabrandi. Sitä kelpaa syödä hyvällä omallatunnolla rennosti arjessa ja halutessamme vähän juhlavammin viikonloppuna.

Ei ole sattumaa, että kuluttajien mielestä Atria on suosituin ruokabrandi. 

Makoisia ruokahetkiä toivottaen,

Antti Paavilainen

Atria Suomi, johtaja, myynti

Lue myös: 

Kolumni: Vastuullisuus on koko ruokaketjun yhteinen asia