Hyvä muna, parempi broileri – tällainen on munan matka broileriksi

Hyvä muna, parempi broileri – tällainen on munan matka broileriksi

ARTIKKELI LISÄTTY 24.1.2017

Kanaemo pyörittelee peräpäätänsä.

Muutaman sekunnin päästä ulos pullahtaa muna. Noin vuorokaudessa kanan alkumunasolu on muuttunut keltuaisrakkulasta kalkkikuoriseksi kananmunaksi.

Kana on urakkansa hoitanut, mutta seuraava muna saattaa tulla vielä samana päivänä. Vieressä oleva lajitoveri on samoissa puuhissa – kuten ovat myös tilan kymmenettuhannet muut linnut.

Saunamäen tilalla kanoja riittää.                          

– Meillä on noin 30 000 lintua kahdessa eri laumassa, Saunamäen tilan Anssi Saunamäki kertoo.


Anssi ja Sirpa Saunamäen tilan lattiakanalassa käyskentelee 30 000 lintua.

Kanala on yksi lenkki Suomi Atrian suljetussa broilerintuotantoketjussa.

Jälkeläisten tuotantoon kasvatetut kanaemot ja kukot saapuvat tilalle 18-viikkoisina. Ne tuottavat munia Atrian broilerihautomolle 60-viikkoisiksi asti, minkä jälkeen tuhannet linnut viedään teurastamolle.

Valtava kanamäärä tuottaa valtavan määrän munia. Yhteensä noin 4,7 miljoonaa hautomamunaa vuodessa.

Munia tulee niin paljon, että niitä kerätään kolmesti päivässä. Lajitellut munat siirretään haudontavaunuissa varastoon, jonka lämpötila ja kosteus ovat mitoitettu optimaaliseksi munissa uinuville alkioille. 

Atrian auto käy kaksi kertaa viikossa hakemassa munat varastosta ja vie ne Seinäjoen Nurmossa sijaitsevaan hautomoon haudottaviksi.

Noin kolmen viikon hautomokoneissa olon jälkeen munat kuoriutuvat.

Broilereita ei sukupuolilajitella, vaan kukot ja kanat kasvatetaan yhdessä samalla tavalla: tarkasti huolehtien lintujen terveydestä, ruuasta ja elinoloista.

Ei tauteja - ei antibiootteja

Hautomosta untuvikot matkaavat Atrian sopimustuottajien kasvattamoihin, joissa ne varttuvat teurasikäiseksi.

Broilerit kuljetetaan tiloilta Atrian teurastamolle tätä tarkoitusta varten suunnitelluilla kuljetusautoilla, joissa ovat tehokkaat ilmanvaihtojärjestelmät lintuja varten.

Koko matka munasta broileriksi käydään Atrian suljetussa broilerintuotantoketjussa, sillä yhteistyö on etu sekä kuluttajille että eläimille.

– Yhtenäisen tuotannon tavoitteena on eliminoida ulkopuolisten tartuntojen riski, kertoo Atrian siipikarjan alkutuotantoneuvonnan kenttäpäällikkö Vincent Klutse.

– Suljetun tuotantoketjun avulla pystymme varmistamaan sen, ettei lintujen kasvatuksessa tarvita antibiootteja tai muita lääkkeitä. Siten kotimaisen broilerin liha on kuluttajalle terveellisempää.


Vincent Klutse kiertää kanaloissa tuottajan apuna
seuraamassa lintujen hyvinvointia. Hänen mukaansa
onnellisen linnun tunnistaa jo tyytyväisestä lauluäänestä.

Tiloilla tarkkaillaan jatkuvasti lintujen terveyttä ja kiinnitetään huomiota hygieniaan. Broilerien hyvinvointi on kaiken aikaa etusijalla, minkä takia myös ulkopuolisten ihmisten vierailua tiloilla on rajoitettu.

Tämä koskee myös Klutsea.

– Neuvojana minun työhöni kuuluu kulkea tilalta toiselle auttamassa tuottajia. Jotta infektiot eivät siirtyisi minun mukanani, peseydyn aina jokaiselle tilalle tullessani, sieltä lähtiessäni ja käytän ainoastaan tilojen omia vaatteita ja varusteita.

Teksti: Johanna Haveri
Kuvat: Timo Aalto

Lue myös:

Suomalainen broileri - mainio valinta

Video: Kuinka varmistetaan, ettei suomalaisessa lihassa ole antibiootteja?

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Osallistu keskusteluun