Hiilijalanjälkimerkintä: Yksi luku, valtavasti tietoa

Hiilijalanjälkimerkintä: Yksi luku, valtavasti tietoa

ARTIKKELI LISÄTTY 2.5.2022

Kuluttajan kanapakkauksessa kohtaama hiilijalanjälkimerkintä on yksi luku. Ennen kuin siihen saakka on päästy, on taustalla tehty mittava työ tarvittavien tietojen keräämiseksi ja tuotteen ympäristövaikutusten laskemiseksi.

Tuotekohtaisen hiilijalanjäljen laskemiseksi on tilakohtainen hiilijalanjälki selvitetty kymmeniltä atrialaisilta tiloilta. Jokaisella tilalla on oma hiilijalanjälkensä, jonka selvittämiseksi tarvitaan paljon tietoja tilan eläintuotannosta, eläinten ruokinnasta, tilan energian kulutuksesta sekä tuotantopanosten kuljetuksista.

Rehuilla on suurin ympäristövaikutus

Suurin vaikutus tilakohtaiseen hiilijalanjälkeen on rehuilla. Atrialaisella broileritilalla rehujen osuus hiilijalanjäljestä on noin 81 prosenttia. Rehujen iso merkitys johtuu siitä, että rehut kattavat kaikki ruokinnassa käytettävät ainesosat ja viljelyn. Peltoviljely on iso kokonaisuus, jossa monet asiat vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjälkeen lasketaan tuotantopanosten valmistuksesta aiheutuvat päästöt, maaperästä ja kasvitähteistä syntyvät suorat ja epäsuorat päästöt sekä viljan kuivauksen ja viljelytöissä kuluvien polttoaineiden päästöt.

Tilalta tarvitaan siis tiedot viljeltävistä kasveista, niiden sadoista, viljelyalasta, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttömääristä, peltojen kalkituksesta ja maalajeista.

Mitä paremmin pelto kasvaa ja tuottaa vihermassaa, sitä enemmän se myös sitoo hiiltä.

Hiilijalanjäljen kannalta pellon kasvukunnolla – eli sillä, miten ”pelto voi” – on suuri merkitys. Mitä paremmin pelto kasvaa ja tuottaa vihermassaa, sitä enemmän se myös sitoo hiiltä.

Tilalla tuotetun rehuviljan lisäksi eläimiä ruokitaan ostorehuilla, jolloin hiilijalanjälkeen jyvittyy myös rehujen tuotannon päästöjä. Yksi iso tekijä atrialaisten tilojen ruokinnassa on ketjun määrätietoinen työ soijan vähentämiksi. Sitä kautta myös rehustuksen hiilijalanjälki on pienentynyt. Atrian perhetilojen broilereilla soijan osuus rehuista on noin 10 prosenttia.

Lannan ja kuivikkeiden osuus alkutuotannossa on 13 prosenttia. Lannasta tarvitaan määrien lisäksi tarkat analyysitiedot, koska lanta levitetään pelloille ja sen pohjalta taas kasvaa uutta viljaa rehuksi. Myös se, miten lantaa tilalla käsitellään, vaikuttaa siitä aiheutuviin päästöihin.

Koneet toimivat pääasiassa polttomoottoreilla, mutta esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen tiloilla ei ole harvinaista.

Energian osuus hiilijalanjäljestä on kuusi prosenttia. Tilatasolla energiaan lasketaan mukaan polttoaineen, sähkön ja lämmityksen päästöt. Luonnollisesti energialähde vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Koneet toimivat pääasiassa polttomoottoreilla, mutta esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen tiloilla ei ole harvinaista.

Tilakohtaiseen hiilijalanjälkeen lasketaan lisäksi ostorehujen, kuivikkeiden ja lannoitteiden kuljetukset tilalle. Niiden osuus on kuitenkin pieni, noin prosentin luokkaa.

Jokaisella tuotteella on oma hiilijalanjälki

Atrialaisen kanan keskimääräisen hiilijalanjäljen taustalle on laskettu tilakohtainen hiilijalanjälki kymmeniltä atrialaisilta tiloilta. Niiden pohjalta muodostuu keskiarvoluku: 2,56 ± 0,18 kg CO2e per kilo. Se on kanan hiilijalanjälki.

Pakkaukseen merkitty hiilijalanjälki vaihtelee tuotteittain. Siihen vaikuttavat kanan lisäksi tuotteen pakkausmateriaalit ja mahdolliset muut raaka-aineet esimerkiksi tuotteessa käytetty marinadi tai varrastikut. Lisäksi tuotteelle kohdistetaan valmistuksessa aiheutuvat päästöt.