Häntä on hyvinvoinnin mittari

Häntä on hyvinvoinnin mittari

ARTIKKELI LISÄTTY 7.4.2017

Eläinten hyvinvointi on avain myös parempaan tuottavuuteen. Atria edellyttää kaikilta tuottajiltaan sitoutumista eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Ruskolla sijaitseva Heikkilän sikala on suuri yksikkö, mutta silti joka eläimellä on itseisarvo.

- Hoidan sairastakin eläintä ehkä pitempään kuin useimmat, haluan antaa sille mahdollisuuden, isäntä Timo Heikkilä sanoo.
Heikkilän tilalla eläinten tarpeista huolehtiminen on johtanut myös tuottavuuden paranemiseen. Tila on päässyt kolmekymppisten kerhoon, eli vuotuinen porsastuotanto emakkoa kohti on yli 30 kappaletta.

 

Sikojen stressi näkyy päälle häiriökäyttäytymisenä, kuten naapurin hännän pureskeluna. Sitä ei Heikkilän tilalla näy juuri lainkaan, vaikka kyseessä on tuhansien eläinten yksikkö.

Hyvinvointi lähtee eläinten tarpeiden tuntemisesta. Sikalan rakenteissa on otettu huomioon sikojen luontainen käytös: porsaiden karsinoissa on omat alueensa nukkumiselle, aktiviteetille ja ulostamiselle. Aktiviteettialueella on kumilelu ja olkia, joita voi pureskella.

”Hyvinvointi lähtee eläinten tarpeiden tuntemisesta.”

Ruokailu aiheuttaa stressiä, jos kaikki eläimet eivät pääse kaukalolle yhtä aikaa. Vuoroaan odottavat siat purevat silloin herkästi jo ruokailemaan päässeitä. Siksi kaukaloiden on oltava niin pitkät, että kaikki saman karsinan eläimet voivat syödä samaan aikaan.

Koulutus päivittää työtavat

Heikkilän tilalla on 23 työntekijää, joita jatkuvasti kouluttamalla tuodaan työhön parempia toimintatapoja. Opetus on tuotu Timo Heikkilän sanoin ”sikalan lattialle” eli menetelmänä on työssäoppiminen.

Vastikään viisi tilan työntekijää suoritti siementämisen näyttökokeen, ja heistä Piia Westman ja Heikkilän vaimo, tilan henkilöstöjohtamisesta vastaava Johanna Suokivi opiskelevat sikalamestarin tutkintoa. Henkilökunnan osaaminen, pysyvät työsuhteet ja työprosessien sujuvuus vaikuttavat myös eläinten hyvinvointiin.

- Henkilöstöjohtaminen on tullut tärkeäksi, kun tila on kasvanut ja työntekijöitä on paljon, Suokivi sanoo.
AtrianSika –palvelun alkutuotannon johtaja Jaakko Kohtala on samoilla linjoilla Timo Heikkilän kanssa: eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi tarvitaan sekä rakenteellisia ratkaisuja että osaamista.

- Jos haluaa tehdä huipputuloksen, pitää eläinten hoidonkin olla huippuluokkaa. Hyvin hoidettu eläin on lähes poikkeuksetta tuottava eläin. Rakenteet ja olosuhteet mahdollistavat hyvän tuloksen, mutta ennen kaikkea tarvitaan osaamista. Hyvän osaamistason varmistaminen niin yrittäjillä kuin henkilöstölläkin näkyy poikkeuksetta hyvinä tuotantotuloksina, Kohtala sanoo.

”Hyvin hoidettu eläin on tuottava eläin.”

Normaalien tuotannonkehityskäyntien lomassa seurataan aina myös eläinten hyvinvointia. Suomalaisessa sikataloudessa helppona ja hyvänä näkyvänä hyvinvoinnin mittarina on häntä, joka suomalaisilta sioilta löytyy aina.

Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomessa noudatetaan direktiiviä, joka kieltää saparon typistämisen. Saparollisen sian kasvattaminen vaatii enemmän pinta-alaa, eli eläinten tiloihin on investoitava enemmän. Tämä taas nostaa suomalaisen sian tuotantokustannuksia keskeisiä kilpailijamaita korkeammaksi.

Investoinnit laajempiin tiloihin tulevat kuitenkin takaisin hyvinvointina. Suomessa eläimiä lääkitään selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Saksassa, jossa saparon typistäminen on yleistä.

Teksti: Elina Teerijoki

Kuvat: Jussi Vierimaa

Osallistu keskusteluun