Fleksaaminen – kasvisruoan uusi aalto

Fleksaaminen – kasvisruoan uusi aalto

ARTIKKELI LISÄTTY 3.9.2018

Ruokatrendit muodostuvat kestäväksi vasta, kun niiden ydintä voi soveltaa omaan elämään. Terveys, ympäristötietoisuus ja kasviksia sisältävän ravinnon monipuolisuus yhdistettynä vanhoihin rutiineihin on ”fleksaamista”, vaikka hyvin harva itseään fleksaajaksi tiedostaa. Eikä tarvitsekaan.

Fleksaus on liha- ja kasvisruokatilanteiden vuorottelemista. Fleksaaja saattaa vaihdella kasvispainotteista syömistä ja lihaa sisältäviä aterioita tilanteen tai kellonajan mukaan. Hän syö sekä lihaa että kasviksia. Ilman pakkoa, ilman epäonnistumisen pelkoa.

Hyvää ja tasapainoista ruokaa nauttiva siis fleksaa, kun syö vaikkapa lounaalla kasviksia ja kotiaterialla lihaa tai kalaa. Jokaista pientäkin askelta kasvisten lisäämiseksi ruokavalioon voidaan nimittää fleksaamiseksi. Se on nimensä mukaan veganismin joustavuutta.

Jokaista pientäkin askelta kasvisten lisäämiseksi ruokavalioon voidaan nimittää fleksaamiseksi.

Nyt julkisessa keskustelussa painotetaan vegaanibuumia, joka ulottuu jopa pikaruokakulttuurin tunnetuimpien brändien tarjontaan. Ja hyvä näin. Kasvisten määrän lisääminen ruokavalioon on terveyssuositusten mukaista ja ympäristön kannalta järkevää. Kehitys kohti monipuolisempaa ruokavaliota on hieno buumi.

Jousto joka suuntaan 

Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja kertoo, että fleksaaja ei välttämättä pyrikään sataprosenttiseen kasvisruokavalioon vaan ainoastaan vähentämään liha-aterioiden määrää. Tätä ilmiötä on alettu kutsua esimerkiksi fleksaamiseksi. Myös muita nimityksiä käytetään.

– Fleksaaja soveltaa vegaanisia tai kasvisruokaan liittyviä periaatteita, mutta ei ehdottoman sataprosenttisesti. Veganismi on tähän asti ollut monille sitä noudattaville ehdotonta, ja sitä on pyritty levittämään ”täydellisenä” versiona. Nyt kasvissyönnistä puhutaan joustavammilla termeillä.

– Maailmalla käytetään jo paljon erilaisia käsitteitä, jotka viittaavat samantyyppiseen asiaan. Eat Vegan Before 6 pm (VB6). Ollaan päivällä vegaaneja, ja illalla herkutellaan lihalla. Yhdysvalloissa Reducetarianism-liikkeessä vähennetään lihaa ruokavaliossa, muttei välttämättä luovuta siitä kokonaan.

Jallinoja ja tutkimusryhmä tutkii parhaillaan, miten ja miksi joustava kasvissyönti on ylipäätään tullut osaksi ihmisten arkea ja miten se näkyy ruokakulttuurissamme.

– Ihmiset haluavat itse muokata kasvissyönnin omaan tilanteeseensa sopivaksi. Samalla monet vegaanit ovat alkaneet suhtautua suopeammin heihin, jotka eivät noudata täysin vegaanista ruokavaliota tai elämäntapaa laajemmin.  Polarisoituminen vähenee ja ääripäiden välissä on suuri joukko ihmisiä, jotka suhtautuvat sallivasti kumpaankin suuntaan, Jallinoja arvioi.

Ihmiset haluavat itse muokata kasvissyönnin omaan tilanteeseensa sopivaksi. Samalla monet vegaanit ovat alkaneet suhtautua suopeammin heihin, jotka eivät noudata täysin vegaanista ruokavaliota.

Valinnanvapaus korostuu 

Jallinojan mukaan ihmiset ajattelevat terveyttä, eettisyyttä ja ilmastonmuutosta, mutta eivät ole valmiita luopumaan ruokatottumuksistaan ja -mieltymyksistään. Esimerkkeinä vaikka lihatuotteiden grillaus kesäiltana tai kermaisen jäätelön nauttiminen jälkiruokana.

Vierailulla vegaanius saatetaan edelleen kokea nolona, suuntaan tai toiseen. Vegaanisen aterian valmistaminen voidaan kokea hankalana. Monille liha on edelleen aterian keskipiste. Fleksaus helpottaa elämää ja sosiaalisia tilanteita. Fleksaamisen mittaaminen on hankalaa, ellei mahdotonta.

– Ihmiset sanovat, että he ovat ”joustavasti kasvissyöjiä”. Syödään pääsääntöisesti kasvisruokaa, mutta vieraisilla tai muissa erityistilanteissa lihaa, kalaa tai juustoa. Joillakin fleksaus tarkoittaa yhden viikoittaisen aterian vaihtamista kasvikseen, joillakin 90 prosenttia aterioista on vaihtunut kasvikseen.

"Joillakin fleksaus tarkoittaa yhden viikoittaisen aterian vaihtamista kasvikseen, joillakin 90 prosenttia aterioista on vaihtunut kasvikseen."

– Elämme konsumeristisessa Suomessa, joka korostaa yksilön oikeutta valintoihin. Samalla iso osa suomalaisista haluaa yhdistää ruokavalintoihinsa itselleen tärkeitä arvoja. Niitä ovat esimerkiksi ympäristö, terveys ja eettisyys. Tällöin ruokavalinnoissa neuvotellaan toistuvasti itseen suuntautuneen valinnan vapauden ja herkuttelun, ja muiden hyvinvointia huomioivan ympäristötietoisuuden ja eettisyyden välillä.

Trendit eivät synny tyhjiössä

Elintarviketeollisuus, ravintolat ja kauppa seuraavat trendejä tiiviisti. Ne hyödyntävät ja osallistuvat trendeihin ja osin vahvistavat niitä. Trendit kuitenkin syntyvät kansalaisten ja asiakkaiden tarpeista, usein pitkänkin kaavan mukaan.

– Harva trendi nousee tyhjästä. Ruoan ja terveyden yhteyttä on tuotu esille jo 200 vuotta. Ympäristötietoisuudellakin on pitkä historia, mutta toden teolla se on tullut ihmisten tietoisuuteen 1970-luvulla, ja 2000-luvulla ruuan tuotannon eettisyys on tullut vahvasti julkiseen keskusteluun, Jallinoja kertoo.

– Kaupalla ja elintarviketeollisuudella on Suomessa ollut merkittävä rooli kansanterveystyön tukemisessa. On kehitetty esimerkiksi vähäsuolaisia ja -sokerisia tuotteita. Jos asian ajattelisi toisin päin, meillä voisi edelleen olla runsassuolaisia tuotteita hyllyt väärällään, ellei olisi kehitetty muunlaisia tapoja säilyttää ruokaa.

"Kaupalla ja elintarviketeollisuudella on Suomessa ollut merkittävä rooli kansanterveystyön tukemisessa."

Kaupalla ja elintarviketeollisuudella on myös kansanterveyden kannalta vastakkaisia intressejä.

– Kaikki eivät halua ostaa vähärasvaista ja vähäsokerista. Osa asiakkaista haluaa rasva- ja eläinproteiinipitoista ruokaa. Kasvissyömisen ja siihen liittyvän fleksauksen myötä valikoiman sirpaloitumista tulee ehkä lisää. Selvää on, että kauppa ja elintarviketeollisuus on jo reagoinut kasvaneeseen kiinnostukseen vegaanisia tuotteita kohtaan, Piia Jallinoja päättää.

Teksti: Miika Kaukinen
Kuvat: Kimmo Torkkeli, Atria

Lue myös:

Ruokavaliossa joustetaan matkoilla ja appivanhemmilla
Atria lanseeraa Vegyun

Osallistu keskusteluun

Olemme päivittäneet verkko- ja mobiilipalveluidemme tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen ("GDPR") vaatimuksia. Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme verkko- ja mobiilipalveluidemme käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta. Lue lisää.

Ok