Ihannepainossa?

Ihannepainossa?

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 9.8.2022

Helsingin Sanomien artikkeli (08, 2022) painoindeksistä ja sen laskentavasta, siitä, mitä sillä aikanaan on haettu ja miten sitä tänä päivänä käytetään, sai minut pohdiskelemaan omia mielikuviani ihannepainosta. Ajatusmaailmani on onneksi vuosien saatossa tämän suhteen muuttunut.

Painoindeksi, BMI, lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (kg/m2). Käytännössä mittari siis kuvaa ihmisen painon ja pituuden suhdetta. Laskukaavasta saatu lukema kertoo, onko ihminen painoindeksin mukaan normaalipainoinen, alipainoinen vai ylipainoinen. Indeksi kehitettiin aikanaan keskivertoihmisen massan määrittelyyn ja 1830-luvulla keskivertoihminen oli valkoihoinen länsimaalainen mies. Painoindeksiä ei siis tarkoitettu määrittämään yksittäisen henkilön ihannepainoa, vaan kuvaamaan pituuden ja painon suhdetta väestössä keskimäärin, ja erityisesti siis länsimaalaisen miesväestön.

"Painoindeksiä ei siis tarkoitettu määrittämään yksittäisen henkilön ihannepainoa, vaan kuvaamaan pituuden ja painon suhdetta väestössä keskimäärin."

Nyt tätä mittaria kuitenkin käytetään yksin tai yhdessä muiden mittarien kanssa oman oikean painon määrittelyssä. Jos mittaria käytetään yksistään, johtaa se asiantuntijoiden mukaan harhaan. Muiden terveyttä ja hyvinvointia arvioivien mittarien kanssa tulos on onnistunut, jos elämäntapojen muutostarve osataan kertoa asianosaiselle siten, että se johtaa positiivisella tavalla elämäntapojen parantamiseen, eikä alenna itsetuntoa. Viestin tulisi välittää kehopositiivisuutta. Ihana, uusi termi, mutta siinä on myös tärkeä pointti: Jos muutokseen ei lähde positiivisen kautta, voi elämäntapojen parantaminen olla tuskaisen tien takana. Se, miten tänä päivänä nuoria ja meitä vähän varttuneempia nuoria kannustetaan parantamaan elämäntapojamme, vaihtelee suuresti.

Jos mittaria käytetään yksistään, johtaa se asiantuntijoiden mukaan harhaan.

Painoindeksimittari kykenee näyttämään erinomaisesti sen, että väestön keskipaino niin Suomessa kuin maailmalla on muuttunut; se on kasvussa. Tätä muutosta indeksi kuvaa erinomaisesti, ja sen mukaan meillä on tarve elämäntapojen parantamiseen. Elämäntavat ovat kokonaisuus, jotka muodostuvat riittävästä levosta ja liikunnasta sekä terveellisestä ja oikeaan energiantarpeeseen sovitetusta ruokavaliosta. Kyse ei ole laihduttamisesta ihannepainoa varten, vaan jatkuvasta elämänhallinnasta huomioiden levon, liikunnan ja ruokavalion muodostaman kokonaisuuden.

Elämäntavat ovat kokonaisuus, jotka muodostuvat riittävästä levosta ja liikunnasta sekä terveellisestä ja oikeaan energiantarpeeseen sovitetusta ruokavaliosta.

Miten sitten oma suhtautumiseni ihannepainoon on muuttunut? Teini-ikäisenä, 1980-luvun puolivälissä ihannepainokäsitystäni ohjasi vahvasti erilaiset missikilpailut, niistä keksin ihannepainoni olevan oma pituus –120. Tämä laskukaava tuntui olevan kaikkien missien osalta totta tuohon aikaan. Painoindeksillä mitaten olin siis alipainoinen lukio- ja yliopistoaikoina, mutta olin omassa ihannepainotavoitteessani. Työelämän ja perhearjen kiireissä nuoruuden ihannepainevaade on onneksi unohtunut, vaikka pieni elämäntaparemontti paremman painoindeksin saavuttamiseksi ei haittaisikaan.

Kannustan niin itseäni kuin muitakin tavoittelemaan biologista normaalipainoaan. Eli lukemaa, johon paino asettuu, kun syö ja liikkuu riittävästi, elää tasapainoisesti ja voi hyvin.