Valioliigan ottelut käynnissä poikakodissa

Valioliigan ottelut käynnissä poikakodissa

ARTIKKELI LISÄTTY 27.1.2015

Siitoseläinvälitys on yksi Atrian palveluista tuottajille. ”Poikakoti” on olennainen osa tätä välitystoimintaa: eläinaineksen jalostamiseen keskittyneet tilat myyvät poikakotiin parhaiksi katsomansa sonnit.

Ylösten tilalla, Pieksämäen poikakodilla on meneillään nyt kymmenes toimintavuosi. Talven yli Ylöset kasvattavat sonneja sekä seuraavat niiden kasvua ja kehitystä. Keväällä kasvattamon vuosi huipentuu sonnihuutokauppaan. Silloin emolehmätilat ostavat huutokaupasta uudet siitossonnit karjoihinsa.

Seuraavan puolen vuoden ajan tuottaja ja ”poikakodin rehtori” Vivili Ylönen sekä AtriaNauta -kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja valottavat siitossonnivälityksen toimintaa Hyvä ruoka – parempi mieli -blogissa. Kuulumisia poikakodin arjesta löytyy myös AtriaNauta-blogista.

---

Talvi on poikakodissa käynnistynyt palloilun merkeissä. Tällä en nyt tarkoita mitään päämäärätöntä haahuilua, jota me ihmiset täällä joskus liian vähäisen unen seurauksena teemme. Kyse on ihka oikeasta sonnipalloilusta, jota pojat ovat päässeet harrastamaan aina kovempien pakkasten välissä. Tässä, kuten muissakin asioissa on havaittavissa rotukohtaisia eroja. Eniten innostusta pallot herättävät Hereford- ja Angus-sonnien keskuudessa, Simmental- ja Charolais-rotuiset poikamme ovat selkeästi varauksellisempia jalkapallouransa suhteen. Kuitenkin hyvää peliä on saatu aikaiseksi kaikissa ryhmissä.

Talvi on vuodenaika, joka edellyttää kaikkein eniten varautumista toimintojen sujumiseen ja eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kylmä vuodenaika ei ole kylmäpihatoissa ongelma, kunhan kaikkeen on varauduttu etukäteen. Kustannusten suhteen talvi tosin useimmiten suorastaan räjäyttää pankin, mutta se nyt vain on täällä Suomessa hyväksyttävä.

Etenkin viime talven (jota ei ollut) jälkeen tarkasteltuna tämä kuluva talvi on tuonut eteen paljon hidasteita. Sähkönsiirtoyhtiömme on ollut mittavissa ongelmissa, koska on satanut lunta. Mieleni tekisi sanoa, että sehän on aika tavallista talvella, mutta ehkäpä asia ei ole niin yksinkertainen. Sivusta olisi aina helppoa neuvoa näkemättä kaikkia yksityiskohtia. Aggregaatti on siis laulanut laulujaan päivin öin ja työt hoituneet, se on pääasia.

Aivan optimaalista ei ole aina poikienkaan toiminta talvipakkasilla. Näemme aika paljon vaivaa saadaksemme pidettyä makuualueet puhtaina ja kuivina. Silti kaikista kehityskeskusteluista huolimatta aina joku individualisti haluaa mieluummin nukkua oven vieressä jäisellä alustalla, kuin paksulla kuivalla turvepedillä. No, eihän kaikille ihmisillekään kelpaa samanlainen patja.

Pakkanen sinällään ei sonneja haittaa, koska ne kasvattavat erittäin paksun ja tiheän talvikarvan suojakseen jo syksyllä. Sen sijaan kastuminen ja vedontunne on ehkäistävä talvella kaikin keinoin. Pitkän talvikarvan puhtaana pitäminen on työlästä, mutta vaihtoehtoja sille ei ole.

Vesi tunnetusti jäätyy pakkasessa, joten vesikupit ja kaikki vesilinjat on eristettävä ja suojattava vastuksien ja lämpökaapeleiden avulla. Talvi asettaa omat vaatimuksensa myös säilörehulle, jonka on oltava riittävän kuivaa pysyäkseen sulana. Kovat pakkaset edellyttävät myös rehuseoksen energiatason nostoa, jotta kehon lämmittämiseen tarvittava lisäenergia ei vie kasvulta eväitä.

Lunta en tarvitsisi lainkaan, koska sen aiheuttama lisätyö on iso kustannus ilman tuottoa. Kuitenkin pieni kerros lunta vähentää kaamoksen haitallisia vaikutuksia niin meille ihmisille kuin eläimillekin. Hyvästä valaistuksesta ja D-vitamiinilisästä huolimatta vasta kevätaurinko, joka hiukan on jo vilahdellutkin, saa kasvut kunnolla liikkeelle ja yleisen olemuksen kohenemaan.

Osallistu keskusteluun