Vaarallistakin, silti hauskaa: eläinkuljettajan arki

Vaarallistakin, silti hauskaa: eläinkuljettajan arki

ARTIKKELI LISÄTTY 1.12.2016

”Säähän vaan ajat rekkaa.” Tässä on lause, joka saa mun verisuonet katkeamaan. Yleensä tämän sanoja ei ole koskaan edes nähnyt sonnia. Mietipä tilanne, kun sonni on narun päässä ja se pitää kiskoa eläinkuljetusautoon. Ja niitä on yhteensä 14. Jokainen voi itse koettaa, miten pärjäisi! Kuljetuksen jälkeen hinkataan lava puhtaaksi käsin, desinfioidaan se ja levitetään uudet kuivikkeet. Eipä tarvitse salitreeniä töiden jälkeen.

Mietipä tilanne, kun sonni on narun päässä ja se pitää kiskoa eläinkuljetusautoon. Ja niitä on yhteensä 14.

Isäni opetti tämän työn minulle. Ja hyvin opettikin. Olen ollut sonneja ja lehmiä lastaamassa vaippaikäisestä lähtien. Mutta eläinkuljettajan työ voi olla vaarallista. Sonni riepotteli isääni pitkin navettaa kuin märkää rättiä. Hän oli tehnyt tätä työtä koko elämänsä, ja se päivä oli hänelle viimeinen. Niin työssä kuin elämässäkin. Siksi tämä aihe on minulle äärettömän tärkeä.

Sonni riepotteli isääni pitkin navettaa kuin märkää rättiä.

Ei aina tarvitse otsa hiessä vääntää. On paljon navettoja, joissa vain peruutetaan auto ovelle ja avataan reitti eläimelle autoon. Sitten on niitä haastavia paikkoja, joissa eläimet täytyy saada autoon, narun kanssa tai ilman. Toki siinä voi hermo mennä, mutta sehän ei ole eläimen vika, eikä eläimeen kiukkua saa purkaa. Me kunnioitamme eläimiä, ja kohtelemme niitä parhaamme mukaan.

Vaikka käytäisiin joka päivä samasta talosta hakemassa eläimiä, lastaus olisi silti erilainen, koska jokainen eläin on oma yksilönsä, eivätkä eläimet käyttäydy aina samalla tavalla. Joskus on oma hommansa saada yhdistelmärekka tai vetäjä sinne maatilalle, sillä yleensä tilat eivät ole missään pikitien varressa.

Joskus on oma hommansa saada yhdistelmärekka tai vetäjä sinne maatilalle.

On karua huomata, että jos lihatalous ei pikkuhiljaa ala nousta, niin meiltä loppuu suomalainen liha. Navetat tyhjenevät, koska tilallisilla ei ole varaa pitää eläimiä ja maksaa korkeita sähkö- ja vesilaskuja. Tuottajat puskevat töitä ympäri vuorokauden: eläimet on ruokittava ja lehmät lypsettävä eikä hengähdystaukoja ole viikonloppuisinkaan. Kun kaupat laskevat hintoja, se raha on pois tilojen emänniltä ja isänniltä. Nostan hattua niille maatilallisille, jotka jaksavat tehdä työtä sen eteen, että me saamme ruokaa. Samalla minä saan tehdä juuri sitä hommaa, josta pidän.

Nostan hattua niille maatilallisille, jotka jaksavat tehdä työtä sen eteen, että me saamme ruokaa.

Me eläinkuljettajat teemme työtämme siksi, että sinä voisit ostaa kaupasta lihaa. Kun liha on valmiina paketissa, sinä voit heittää sen pannulle ja paistaa. Mutta muista, että sen eteen on tehty paljon työtä.

Osallistu keskusteluun