Suomalainen naudanliha - yllättävän hyvä ympäristön kannalta

Suomalainen naudanliha - yllättävän hyvä ympäristön kannalta

ARTIKKELI LISÄTTY 12.5.2016

Naudat, nuo märehtivät kotieläimemme, kantavat maailman ympäristötaakkaa röyhtäilyillään ja piereskelyllään. Sama syntitaakka on julkisuudessa lastattu myös suomalaisten nautojen selkään.

Pelastuisiko ympäristömme, jos Suomi olisi naudaton? Vastaus on: Ei!

Pohjoisen sijaintimme takia emme ole kilpailukykyisiä viljan tai valkuaiskasvien tuotannossa esim. Keski-Eurooppaan verrattuna, mutta nurmen tuotannossa tilanne on toinen. Nurmi sopii viileään ilmastoomme ja pystyy hyödyntämään runsaita ns. vihreän veden (mm. sadevesi), varantojamme. Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja säilörehunurmellakin on yksivuotisia kasveja edullisempi vaikutus monimuotoisuuteen.

Suomen maassa on noin 600 000 hehtaaria nurmea. Monivuotinen nurmi parantaa syvällä juuristollaan maan rakennetta ja hidastaa maan hiilivarantojen hupenemista. Suomessa eläintiheydet ovat nurmialaan verrattuna alhaisia, joten emme köyhdytä maata ylilaiduntamisella tai aiheuta rajua paikallista kuormitusta kymmenien tuhansien eläinten feedloteilla eli loppulihotusaitauksilla.

Suomalainen nauta popsii nurmien sadon hyvällä ruokahalulla. Ihan hyvä työnjako suomalaisen kuluttajan kannalta. Pystymme tuottamaan oman maamme kulutukseen kestävällä tavalla kallisarvoista proteiinia maidon ja lihan muodossa.

Suomalaisen naudanlihan tuottaja ja kuluttaja saavat globaalissa vertailussa kirkkaan synninpäästön. Ainoastaan herkkien sisävesiemme rehevöitymisen suhteen naudan on oltava tarkkana, jotta liukoista fosforia ei pääse järviin ja jokiin. Tämäkin vältetään hyvillä viljelymenetelmillä.

Tehokas tuotanto on ympäristöteko

Nurmirehuvaltainen ruokinta, hyvät nurmisadot ja eläinten hyvät kasvut ovat paras yhdistelmä ympäristön kannalta. Tähän tulokseen päätyi Luonnonvarakeskuksen FOOTPRINTBEEF-tutkimushanke, joka selvitti naudanlihan tuotannon ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksista otettiin huomioon niin kasvihuonekaasut, happamoituminen kuin rehevöityminenkin.

Korkeat nurmisadot syntyvät täsmäviljelyn menetelmin pelloilla, joiden peruskunnosta pidetään huolta – ei rajuilla typpiannoksilla. Naudan nopea kasvu syntyy täsmäruokinnasta, jossa perustana on hyvälaatuinen säilörehu – ei rankka väkirehuruokinta. Kaiken tämän osaavat ammattitaitoiset naudanlihan tuottajamme Suomessa.

Lue, kuinka Atrialla otetaan ympäristö huomioon alkutuotannossa.

Osallistu keskusteluun