Rakkaudesta lajiin

Rakkaudesta lajiin

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 16.1.2019

Sika-ala on haasteissa. Sen me kaikki tiedämme. Sen tietävät myös kaikki alan ulkopuoliset. Myös meille ne tärkeimmät euron tuojat eli asiakkaamme ja tärkein sidosryhmämme rahoittajat. Sika-alan otsikot niin ammatti-, kuin yleislehdissä ovat yleensä negatiivisia. Puhutaan sitten hinnoista, kannattavuudesta, tuottavuudesta, eläinten kohtelusta, sademetsistä, hiilijalanjäljestä, porsaanlihasta ruokana tms., niin viimeistään kirjoitetut otsikot kääntävät asioita meitä vastaan. Olemme ottaneet alana ”turpiin” vasemmalta ja oikealta.

Näin someaikakaudella negatiivisuus myös leviää erittäin helposti. Lopulta me alan toimijatkin alamme uskoa kaikkea sitä, mitä meistä kirjoitetaan ja tämä näkyy myös meidän tältä alalta leipää ottavien henkilöiden kommenteissa ja mikä pahinta lopulta myös tekemisissämme. Uskommeko alan tulevaisuuteen vai emme? Teemmekö töitä paremman tulevaisuuden edestä vai olemmeko hävinneet tämän pelin, niin kuin lehdestä olemme saaneet lukea?

Järjestimme uuden tyyppisen SikaSummit 2018 -tapahtuman pilottihengellä viime vuoden marraskuussa. Paikalla oli noin 30 tuottajaa sekä keskeisiä muita alan vaikuttajia. Tilaisuuden avasi omalla puheenvuorollaan K-Citymarket Turku Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen. Esittelyn ja takaoven aukiolon varmistamisen jälkeen hän aloitti näin: ”Lopettakaa se negatiivisuus. Negatiivisuus ei myy, eikä auta ketään. Olkaa positiivisia”. Viesti upposi kerralla kuulijoille, eikä Hannun tarvinnut etsiä takaovea. 

Hannu nosti toisenkin merkittävän seikan esiin, joka herätti, mutta myös yllätti kuulijat: ”Olkaa ammattimaisia”. Mitä? Mehän tiedämme, että meidän ketjumme sikatuottajat ovat omassa lajissaan maailman parhaita. Eläinten korkean hyvinvoinnin ja tuotantotulosten kombinaatiommehan on parasta maailmassa. Johtopäätös oli tästä lopulta helppo tehdä. Elämme omassa kuplassamme. Me sika-alalla tiedämme ammattimaisuuden tason kyllä hyvin, mutta tietävätkö muut? 

Me sika-alalla tiedämme ammattimaisuuden tason kyllä hyvin, mutta tietävätkö muut?

Voimme tehdä ja toteuttaa hienoja mainoksia, kuten olemmekin tehneet, mutta todellinen muutos lähtee kuitenkin alalla töitä tekevien ihmisten eli meidän kaikkien jokapäiväisestä työstä. Välitämmekö kaikessa alan ulkopuolelle liittyvässä viestinnässä ammattimaisuutta, alamme korkeaa tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin tasoa ja jos näin teemme, ryyditämmekö nämäkin kommentit hiukan katkerasti? Olemmeko siis aidosti ylpeitä siitä, että otamme leipämme tuottamalla maailman puhtainta suomalaista sianlihaa? 

Markkinatalous on murjonut sika-alaa hyvin voimakkaasti. Eurojen lisäksi markkinat ovat puristaneet ketjustamme pois myös henkisiä voimavaroja. Jaksaminen, alaan uskominen ja tulevaisuuteen luottaminen on ollut koetuksella. Maailma on siirtymässä kovaa vauhtia kuitenkin kuluttajien valtakauden aikaan, joka tarkoittaa sitä, että meidän on pakko saada muutos aikaan myös omassa toiminnassamme. Jatkossa kaikki kuluttamiseen liittyvät päätökset tehdään yksittäisten ihmisten päässä, joskin maailmassa, jossa meidän kaikkien on hyvin helppo vaikuttaa myös toisten ihmisten päätöksiin. 

Maailma on siirtymässä kovaa vauhtia kuitenkin kuluttajien valtakauden aikaan, joka tarkoittaa sitä, että meidän on pakko saada muutos aikaan myös omassa toiminnassamme.

Miten kuluttaja sitten tekee päätöksen? Tapoja on monia, mutta valtaosin meitä kaikkia lopulta ohjaa tunteet. Päätöksen syitä perustellaan muille kyllä järjellä. Ostaako kuluttaja suomalaista sianlihaa siksi, että kerromme, että sillä on saparo vaiko kenties kuitenkin siksi, koska hän tietää, että eläintä on kasvatettu hyvissä olosuhteissa ja, josta saparo on paras ja helpoin hyvinvoivan sian tunnus? 

Kuluttajan valtakaudella meillä on erinomainen mahdollisuus menestyä, kunhan itse hiukan muutumme, uudistumme ja ymmärrämme toimintaympäristöä paremmin. Se, mikä ei kuitenkaan muutu, on se, että me kaikki joudumme omassa työssämme kokoajan kehittymään ja juoksemaan eteenpäin. Tämä tarkoittaa edelleen oman toiminnan kehittämistä; parempaa tuottavuutta, kustannustehokkuutta, pitkän aikavälin fiksujen valintojen tekemistä, avoimuutta, yhteistyötä ja ennen kaikkea parempaa viestintää omasta tekemisestämme. 

Meillä on erinomainen mahdollisuus menestyä, kunhan itse hiukan muutumme, uudistumme ja ymmärrämme toimintaympäristöä paremmin.

Kun teemme tätä työtä rakkaudesta lajiin ja näytämme sen kuluttajille, on meillä suomalaisella sika-alalla valoisa tulevaisuus.

Katso tästä SikaSummit manifesti.