Pelastettaisiinko sittenkin maailmaa eikä pelkästään omaatuntoa? Osa 3/3.

Pelastettaisiinko sittenkin maailmaa eikä pelkästään omaatuntoa? Osa 3/3.

ARTIKKELI LISÄTTY 21.2.2017

Osa 3/3: Kestävään tehostamiseen!

Kasvissyönti ja luomutuotanto ovat nyt huudossa. Niiden avulla halutaan pelastaa maailma, tai ainakin omatunto. Esitetyt väitteet särähtävät korvissani: Emmehän me voi syömättäkään elää. Kaikki ruoantuotanto sitoo hiiltä siinä missä muutkin eliöyhteisöt. Sen luulisi vähentävän eikä lisäävän ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja sen aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Ruokaan sidottu hiili palaa toki kiertoon hajotessaan ruoansulatuksessamme, mutta miksi meidän suuhumme päätyvät yhteyttämistuotteet olisivat haitallisempia kuin matojen hajottama biomassa?

MTK:n ympäristöjohtajan, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin, dosentti Liisa Pietolan mielestä maataloudessa pitäisi pyrkiä maan optimaaliseen käyttöön Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön eli FAO:n  kestävän tehostamisen linjauksia noudattaen. Tähän tulisi pyrkiä mahdollisimman vähäisellä fossiilisen energian käytöllä. Luontainen satopotentiaali tulisi hyödyntää täysimääräisesti. Maan kuntoon, vesitalouteen sekä riittävään ja oikea-aikaiseen ravinteiden saantiin niin ympäristön, kuin ravitsemuksenkin näkökulmasta olisi syytä panostaa.

Dosentti Liisa Pietolan mielestä maataloudessa pitäisi pyrkiä maan optimaaliseen käyttöön.

Kotieläimillä on tässä merkittävä roolinsa. Onhan kotieläintalous alun perinkin kehittynyt tukemaan peltoviljelyä eikä ainoastaan tuottamaan lihaa tai maitoa. Nurmiviljelystä, laiduntamisesta ja kotieläinten lannasta on hyötyä niin maan rakenteelle, ravinnetaseelle kuin luonnon monimuotoisuudellekin. Jo yhden vuoden nurmiviljely palauttaa maan hiilivaraston hyvälle tasolle verrattuna jatkuvaan viljan viljelyyn.

Pietola painottaa erityisesti maaperän ja sadon sitoman hiilen merkitystä kasvihuoneilmiön kurissa pitämiseksi. Sitä ei osata tällä hetkellä päästölaskelmissa huomioida. Hänen mielestään tietomme eri ympäristöjen ja tuotantomuotojen eroista sekä kokonaishiilensidonnan että maaperään sitoutuvan hiilen määrässä on vielä lapsenkengissä. Ymmärrämme hiilikierrosta lähinnä syklin päästöihin liittyvät seikat, mutta hiilen sitoutumisen merkitys on hämärän peitossa. Hän korostaa maaperän hiileen liittyvän, eri ekosysteemit huomioon ottavan, tutkimuksen tärkeyttä, mutta ihmettelee siihen liittyvää poliittista haluttomuutta.

Pietola painottaa erityisesti maaperän ja sadon sitoman hiilen merkitystä kasvihuoneilmiön kurissa pitämiseksi.

Hänen mukaansa ihminen pitäisi nähdä osana aineiden kiertokulkua, ja arvioinnissa pitäisi ottaa huomioon riittävän pitkä aikaväli. Biotalous tulisi nähdä kestävänä keinona luonnonvarojen vaalimiseen ja hyödyntämiseen. Optimaalisen maatalouden ja muun ympäristön käytön olisi hyvä perustua riittävään tietoon nimenomaan paikallisista olosuhteista sekä niiden vaikutuksesta niin hiilen sitoutumiseen kuin päästöihinkin. Tavoitteena pitäisi olla hiilen sidonnan edistäminen ja päästöjen vähentäminen. Luonnon kanssa olisi syytä olla rehellinen. Kasvihuoneilmiötä ei korjata ylimalkaiseen tietoon perustuvilla yhdenmukaisilla toimintamalleilla kuten kasvissyönnillä tai LUOMU-tuotannolla.

Kasvihuoneilmiötä ei korjata ylimalkaiseen tietoon perustuvilla yhdenmukaisilla toimintamalleilla kuten kasvissyönnillä tai LUOMU-tuotannolla.

Säädän pattereita pienemmälle ja laitan hyvällä mielellä lahoavaa roskapuuta kakluuniin. Tekemäni selvitykset selkeyttivät omia valintojani maailman pelastamiseksi: Yritän siirtää mahdollisimman monta kokousta internetiin. Syön jatkossakin monipuolista, herkullista ja terveellistä kotimaista ruokaa. Keskityn jatkamaan työtäni kestävän kotimaisen maatalouden hyväksi. Edistän eläinten hyvinvointia tukevien ja sitä kautta ekotehokkuuttakin parantavien ratkaisujen käyttöönottoa maatiloilla. Lisäksi etsin kuumeisesti keinoja, joilla kuluttajat saataisiin maksamaan vastuullisesti tuotetusta, verraten ympäristöystävällisestä, kotimaisesta lihasta sille kuuluva hinta.

Lue myös Sinikan blogikirjoitus:
Suomalainen naudanliha - yllättävän hyvä ympäristön kannalta

Osallistu keskusteluun