Nyt se on kansissa

Nyt se on kansissa

ARTIKKELI LISÄTTY 30.1.2015

Kiitokset Atrialle, että olen saanut tehdä väitöskirjaani nautojen hyvinvoinnista ja tuotannon kannattavuudesta muun työni ohessa. Projekti on ollut pitkä kuin nälkävuosi. Se alkoi heti tullessani taloon vuosituhannen alussa. Kehitimme tuolloin muun eläinterveyden ohessa hyvinvointimittaria EU:n hankerahoilla. Myös seuraavassa hankkeessa teimme hyvinvointimittauksia parilla sadalla tilalla.

Hyvinvointi-indeksin taustoja penkoessani hämmästelin tutkijoiden epäilyksiä niiden käyttökelpoisuudesta. Käytetäänhän vastaavia mittareita mitä erilaisimmissa psykologisissa testeissä. Asia ei eläinten hyvinvointikirjallisuudesta selvinnyt. Päätin marssia Oulun Yliopiston tilastotieteilijän puheille ja kysäisin mitä lääketieteessä tehdään. Hän totesi ykskantaan, että käytetään Cronbachin alphaa. Tämän hakusanan avulla avautuikin kokonainen uusi maailma. Kirjallisuus oli pullollaan selostuksia testiteorian käytöstä mitä erilaisimpiin asioiden mittaamiseen, matematiikan taidoista ihmisen elämän laatuun.

Päätin käyttää vastaavaa näkökulmaa omaan aineistooni. Se oli varsinaista tajunnanlaajentamista, harppaus ulos laatikosta, kiehtova matka luonnontieteiden mitattavasta todellisuudesta moniulotteisten käsitteiden kudelmaan. Elämänlaadun tutkijoiden menetelmän sopivat mitä parhaiten eläinten hyvinvointitieteisiin. Jälleen kerran tuli huomattua, että pyörää oli turha keksijä uudestaan, kun vanhaakin voi kopioida.

Saimme hankkeissa mittavasti tietoa eläinten hyvinvoinnista ja tilojen tuotannosta. Siitä ei paljon kostuttu pelkällä eläinlääkärin ammattitaidolla ja taulukkolaskennalla. Oli lähdettävä kunnon kurssille. Pohjoismaisen NOVA yliopiston epidemiologian kurssit kansainvälisten starojen vetäminä olivat kunnon koulu käytännön tilastotieteen saloihin. Satunnaisen ja tilojen välisen vaihtelun ja muiden vaikuttavien tekijöiden takaa alkoi paljastua eläinten hyvinvoinnin suhde tuotantotuloksiin. Päiväkasvu ja lihakkuus olivat sitä parempia mitä paremmissa oloissa eläimet oli kasvatettu. Kuolleisuus ja rasvaisuus puolestaan vähenivät samassa suhteessa. Nämä ovat kaikki hienoja kannustimia tiloille eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Asiat raportoitiin tuottajille ja AtriaNauta-porukalle heti tuoreeltaan.

Mutta millä hinnalla eläinten hyvinvointi ja tuotantotulokset saataisiin parhaalle mahdolliselle tasolle? Tilat tarvitsevat päätöksentekonsa taakse hyötyjen lisäksi myös eri vaihtojen kustannukset. Taas tuli tielle stoppi. Täytyi kääntyä viisaampien puoleen. Tässä vaiheessa professori Olli Peltoniemi Helsingin yliopistosta innostui hankkeen mahdollisesta tieteellisestä annista. Hänellä oli hyviä kontakteja Helmut Saatkampiin Wageningenin yliopistoon Hollantiin ja Jarkko Niemeen MTT:lle. Helmutin avustuksella pääsinkin sopivalle kurssille talousmallinnuksen saloihin ja sain perusteellista ohjausta tutkimuskokonaisuuden hahmottamiseen sekä projektin suunnitteluun.

Omat yleistajuiset hahmotelmani eläinten hyvinvoinnin ja talouden välisten suhteiden mallintamisesta eivät vakuuttaneet taloustutkijoita. Itseltäni vaati kauan ennen kuin ymmärsin, kuinka konkreettisia valintatilanteita pitäisi pystyä mallintamaan. Paljon mieluummin olisin tyytynyt yleisluontoiseen lähestymistapaan kuin toimivilla tiloilla todellisuudessa huomattavasti vaihtelevien oletusarvojen käyttöön laskelmissa. Aikani pyristelyä hyväksyin, että päätöksenteon kannalta kaikki vaikuttavat tekijät on syytä ottaa huomioon, vaikka niiden arviointiin olisikin käytössä vain puutteellisia työkaluja. Saimme luotua kokonaisuuden, joka koostui indeksin muokkaamisesta, hyvinvoinnin ja tuotantotulosten yhteyden selvittämisestä ja taloudellisen mallinnuksesta.

Päädyimme Jarkko Niemen kanssa siihen, että kyseessä on melko pieni tietokonemallinnus. Muita töitä tuntuikin sitten molemmin puolin löytyvän – eri näkökulmien läpikäynti ja toistemme kommenttien odottelu kesti muutamia vuosia ennen kuin siihen liittyvä yhteistyöartikkeli saatiin valmiiksi.

Hyötyjen ja kustannusten vertailu paljasti monta aiemminkin käytännössä vastaan tullutta asiaa hieman uudessa valossa. Oli mukava saada näyttö hyvinvoinnin ja tuotantotulosten väliselle positiiviselle suhteelle. Kuivikekustannusten suuri vaihtelu selitti monessa suhteessa hyvien kylmäpihatoiden vähäisyyttä. Tukijärjestelmän eläintiheyteen perustuvat laskennalliset kokonaisvaikutukset toivat järjellisen selityksen tuotantotulosten kannalta tuhoisalle ylitäytölle.

Pitkästä punnerruksesta huolimatta aineistosta paljastuu vielä näin väitöstilaisuutta valmistellessakin monta kohtaa, minkä haluaisi tehdä entistä paremmin. Oppia ikä kaikki. Nyt tämä pitkä tutkimusprojekti on kuitenkin kansissa.

Osallistu keskusteluun