Matokuurille?

Matokuurille?

ARTIKKELI LISÄTTY 31.1.2018

Tämän hetken puhutuin ja ekologisin ruokatrendi tuntuu olevan hyönteisruoka: sirkat ja madot. Niitä tulee ovista ja ikkunoista, niille voi syöttää vaikka mitä jätteitä ja ne tuottavat ensiluokkaista proteiinia minimihinnalla. Rehuhyötysuhde on kymmenen kertaa parempi kuin naudalla. Ne tulevat toimeen vähällä vedellä. Ne lisääntyvät eksponentiaalisesti ja niitä voidaan tuottaa neliötä kohti valtavia määriä, koska niitä voidaan kasvattaa päällekkäin. Hyönteisproteiini, joko suoraan ihmisten tai kotieläinten ravinnoksi, pelastaa maailman. Melkein jo innostuin!

Todellisuudessa hyönteiset ovat sitä mitä syövät. Niiden ruoansulatuskanava on huomattavasti alkeellisempi kuin linnuilla ja nisäkkäillä. Hyönteisten koostumus vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä ne ovat syöneet, mikä hyönteislaji on kyseessä tai mikä kehitysvaihe niillä on meneillään.

Todellisuudessa hyönteiset ovat sitä mitä syövät. Niiden ruoansulatuskanava on huomattavasti alkeellisempi kuin linnuilla ja nisäkkäillä.

Todellisuudessa hyönteisille voidaan syöttää vain samoja rehuja tai raaka-aineita, mitä syötetään myös muille tuotantoeläimille. Tämän määrittää lainsäädäntö elintarviketurvallisuuden vuoksi. Hyönteisiä ei voi kasvattaa paskassa, eikä niille voi syöttää esimerkiksi keittiö- tai biojätteitä. Sirkat ja madot syövät samoja elintarviketeollisuuden sivutuotteita kuin naudat, siat ja broileritkin. Aivan samalla tavalla kotieläimemme voivat käyttää nuupahtaneita lehtisalaatteja, käyriä kurkkuja ja perunankuoria. Hyönteiset eivät kasva pelkällä lehtisalaatilla. Sirkat ja madot eivät pysty muuntamaan yksinkertaisia typpiyhdisteitä valkuaiseksi, kun taas nauta voi.

Sirkat ja madot syövät samoja elintarviketeollisuuden sivutuotteita kuin naudat, siat ja broileritkin.


Todellisuudessa hyönteisille syötettävän rehun valkuaispitoisuuden tulee olla aika korkea ja valkuaisen hyvälaatuista. Hyönteisten tulee saada ravinnostaan vähintään niitä kymmentä aminohappoa, mitkä ovat välttämättömiä myös ihmiselle. Usein elintarvikkeeksi tuotettavat sirkat ja madot saavat vihannesten lisäksi kananrehua, koska se vastaa hyvin hyönteisten ravintoainevaatimuksia. Kananrehu sisältää soijaa.

Todellisuudessa hyönteisten rehuhyötysuhde ei ole paljon parempi kuin sialla tai kanalla. Rehuhyötysuhteella tarkoitetaan tunnuslukua, joka kertoo paljonko eläimet ovat käyttäneet rehukiloja yhtä lihakiloa kohden. Naudan rehuhyötysuhde on todellakin selkeästi heikompi, mutta naudan syömä rehukilo eroaa hyvin paljon muiden eläinten – myös hyönteisten – syömistä rehukiloista. Naudan syömästä rehukilosta puolet on nurmea, sitä eivät pysty edes sirkat ja madot hyväksikäyttämään tehokkaasti – ihmisestä puhumattakaan.

Todellisuudessa hyönteisten rehuhyötysuhde ei ole paljon parempi kuin sialla tai kanalla.

Todellisuudessa sirkat ja madot tuottavat syötävää neliötä kohden noin kymmenesosan siitä määrästä, mitä kotieläimemme tuottavat samassa ajassa. Suomessa hyönteisiä on kasvatettava lämpöeristetyissä sisätiloissa, joita on lämmitettävä kesää talvea 25–35 asteeseen. Vaihtolämpöisinä ne ovat täysin riippuvaisia elintilansa lämpötilasta eivätkä tuota itse lämpöä, toisin kuin tasalämpöiset, jotka lämmittävät itse osan ympäristöstään.

Todellisuudessa hyönteiset ovat todella kalliita, ne maksavat noin 80 euroa kilolta, kymmenkertaisesti lihaan verrattuna. Jos haluaa rikastua, nyt kannattaa sijoittaa hyönteisbisnekseen.

Todellisuudessa ihmettelen sitä, että hyönteistuotanto kilpailee täysin samoista raaka-aineista kuin muu kotieläintuotanto, mutta tuotetun proteiinin hinta on moninkertainen. Ihmettelen myös sitä, että hyönteisjauholla terästetyt ”kasvispihvit” ovat vegaaneja ja sirkkanakkien hinta (jossa suurin raaka-aine on sianliha, mutta silti nimi on sirkkanakki) on nelin- tai viisinkertainen.

Jos todellisuudessa asuisin lämpimässä, kuivuudesta ja proteiinin puutteesta kärsivässä maassa, haluaisin ajatella toisin.

Osallistu keskusteluun

Olemme päivittäneet verkko- ja mobiilipalveluidemme tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen ("GDPR") vaatimuksia. Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme verkko- ja mobiilipalveluidemme käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta. Lue lisää.

Ok