Kehitys loppuu mukavuusalueella

Kehitys loppuu mukavuusalueella

ARTIKKELI LIS√ĄTTY 30.1.2019

Uuden oppiminen varsinkin työelämässä tuo positiivista nöyryyttä uuden tiedon edessä. Vuosi sitten olin tilanteessa, jossa viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisena pääsin alkutuotannon asiantuntijoiden täyttämään organisaatioon tehtävänäni johtaa ja kehittää markkinointia ja viestintää.

On todella mahtavaa ymmärtää, kuinka paljon uutta voi oppia, kun talo on täynnä asiantuntijoita. Tärkeää on myös ymmärtää aina kokonaisuuden osien summa. Meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen osaamisen pakettimme, josta on syytä olla ylpeä. Kukaan meistä ei pärjää työelämässä yksin, vaan näissä kisoissa voitetaan joukkueena. 

Kukaan meistä ei pärjää työelämässä yksin, vaan näissä kisoissa voitetaan joukkueena. 

Uuden oppimiseen on sisältynyt hyvin monta keskustelua (jossa ko. viestintäpäällikkö on yhtenä kysymysmerkkinä) esimerkiksi rehuhyötysuhteista tai eläinten hyvinvoinnista, vastuullisesta tuotannosta, koetuloksista ja investoinneista. Kysymysmerkkien lisäksi tähän prosessiin on kuulunut monta yhteistä onnistumista.

Olen todella innoissani siitä, että alkutuotannon asiantuntijoiden kanssa voi oppia joka päivä uutta, eikä koskaan tiedä kaikkea. Aika mahtava tunne!

Välillä olen ollut lähes hämmentynyt kaikesta osaamisesta, jota ympärilläni on. Ja toisaalta mitä kaikkea tällä asiantuntijuudella voidaankaan tehdä saati alkutuotannon, mutta koko talon kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun aseena ovat suomalaisuus, suomalaisten tuottajien omistajuus ja maailman puhtain lopputuote - suomalainen liha - voin sanoa, että kymppiin on aika helppoa lähteä tähtäämään.