Nykymaailman lihakeskustelu ei ole aina kovin positiivista. Toisinaan lihan syönti aiheuttaa syöpää ja toisinaan johtaa ilmastonmuutokseen. Välillä tuntuu kuin keskustelusta unohtuisi se toinen puoli: mitä hyvää lihan syömisessä on?

Samaan aikaan kun lihaa demonisoidaan, tiedetään, että suurin osa naisista saa ravinnostaan suositeltua vähemmän rautaa (FinRavinto 2017 -tutkimus). Rauta toimii elimistössämme happea kuljettavan hemoglobiinin rakenneosana, minkä vuoksi sen puute näkyy useimmiten väsymyksenä ja jaksamattomuutena niin arjessa kuin urheillessakin.

"Naudanliha kuuluu ravinnon parhaisiin raudan lähteisiin."


Naudanliha kuuluu ravinnon parhaisiin raudan lähteisiin esimerkiksi veri-, maksa- ja riistaruokien ohella. Eläinkunnan tuotteiden sisältämä hemimuotoinen rauta imeytyy kasvikunnan tuotteiden non-hemirautaa tehokkaammin, mikä korostaa naudanlihan merkitystä yhtenä suomalaisten tärkeimmistä raudan lähteistä.


Naudasta ei toki saada ainoastaan rautaa, vaan se sisältää myös monia muita elimistölle välttämättömiä ravintoaineita, kuten B-ryhmän vitamiineja, sinkkiä ja laadukasta proteiinia. Ja proteiinihan ei ole ainoastaan lihaskasvun ihmeaine, vaan sitä tarvitaan lähes kaikkialla elimistössämme ihan tavallisten elintoimintojenkin turvaamiseksi.

"Urheilijana minulla ei ole varaa tehdä isoja kompromisseja jaksamiseni suhteen."


Urheilijana minulla ei ole varaa tehdä isoja kompromisseja jaksamiseni suhteen. Siksi valitsen lautaselleni säännöllisesti naudanlihaa ja edesautan täten riittävää raudan ja proteiinin saantiani. Liioitella ei tietenkään minunkaan kannata, vaan naudanliha toimii nimenomaan yhtenä osana monipuolista ruokavaliota.


Koska syön säännöllisesti nautaa, on minulle tärkeää tehdä se tavalla, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Siksi suosin aina suomalaista ja seuraan ilolla Atrian toimia kohti hiilineutraalia ruoantuotantoa.

Jaa

Kirjoittajan kuva
Kirjoittanut

Oona Kettunen

Oona Kettunen on maastohiihtäjä ja Atrian yhteistyöurheilija. Samalla kun Oona tavoittelee unelmiaan urheilijana, hän työskentelee osapäiväisesti ravitsemusasiantuntijana Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa sekä valmennuksen asiantuntijana Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikössä. Koulutukseltaan Oona on liikuntatieteiden tohtori, joka on tehnyt väitöstutkimuksensa ravitsemuksen ja suorituskyvyn yhteyksistä nuorilla naishiihtäjillä. Akateemisen tutkimuksen ohella Oona on saanut huomata myös jokapäiväisessä arjessaan, että hyvä ravitsemus on yksi urheilijana kehittymisen kulmakivistä.

Lue kirjoittajan muita blogeja