Suomalaisten lautasille suositellaan lisää kasviksia ja kalaa
Syksyllä julkaistavat kansalliset ravitsemussuositukset näkyvät ruokapalveluiden ruokalistoilla ensi vuonna. Punainen liha ja lihajalosteet vähenevät, ja kasvisten ja kalan määrä kasvaa.
Foodwest Oy:n ravitsemusasiantuntija Sara Pohjavuori on ollut mukana kommentoimassa kansallisia ravitsemussuosituksia. Hän kertoo, että uusissa ravitsemussuosituksissa painotetaan kasvisten osuutta, mutta myös muut proteiininlähteet kuten kala, liha, kananmuna ja maitovalmisteet mahtuvat terveelliseen ruokavalioon. Sitä katsotaan suosituksissa kahdelta kantilta: Ensisijaisesti haetaan terveyttä edistävää ruokaa, mutta ekologisesti kestävä ruokavalio huomioidaan aiempaa laajemmin.
Kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka julkaistiin viime vuoden kesäkuussa. Niiden tiedepohjaa sovelletaan suomalaisiin suosituksiin, mutta huomioon otetaan myös suomalainen ruokaympäristö.
Se ei tarkoita kasvisruokavaliota, vaan kasvisten määrän lisäämistä ja monipuolista eri proteiinien, kuten kalan ja eri lihalajien käyttöä.
Kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirtymistä. Se ei tarkoita kasvisruokavaliota, vaan kasvisten määrän lisäämistä ja monipuolista eri proteiinien, kuten kalan ja eri lihalajien käyttöä, Pohjavuori sanoo. Suosituksissa kehotetaan myös käyttämään mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raaka-aineita.
Suomalaiset miehet syövät keskimäärin 800 grammaa punaista lihaa viikossa ja naiset 400 grammaa. Miesten viikottainen lihansyönti ylittää vanhojen, vuodesta 2014 voimassa olleiden, ravitsemussuositusten 500 gramman ohjeen. Uusissa suositus on 350 grammaa.
Pohjavuori näkee kuitenkin kehityksessä hyvää:
– Suomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet parempaan suuntaan viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Lihan määrä on pienentynyt ja kasvisten osuus kasvanut, vaikka suositusten mukaiselle tasolle ei ole vielä päästy.
Suositukset muuttavat ruokalistoja
Ruokapalveluilla on merkittävä rooli kansallisten suositusten jalkauttamisessa, Pohjavuori sanoo. Ruokapalvelut tavoittavat suuren joukon ihmisiä ja pystyvät muokkaamaan heidän ruokavalintojaan. Ruokapalvelut voivat ohjata ruokailijoita valitsemaan monipuolisemmin ja enemmän kasviksia esimerkiksi ruokien sijoittelulla linjastossa.
Ravitsemussuositukset on huomioitava ruokalistasuunnittelussa. Ruokapalveluiden pitää arvoida ruokalistoilla olevien aterioiden ilmastovaikutukset ja niiden mahdollinen pienentäminen. Näin ilmastovaikutuksiin voidaan vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa ja raaka-ainevalinnoissa.
Kysyntä määrittelee, millaiset tuotteet menestyvät ja pysyvät markkinoilla.
Ravitsemussuositukset ovat Atrian tuotekehityksen taustalla, ja yritys pyrkii tarjoamaan sekä asiakkailleen että kuluttajille heidän tarpeisiinsa vastaavia tuotteita. Kysyntä määrittelee, millaiset tuotteet menestyvät ja pysyvät markkinoilla.
Pohjavuori muistuttaa ilmaisen kouluruoan merkityksestä. On tärkeää, että koululaiset syövät ravitsevan ja suositusten mukaisen lounaan koulussa. Hän mainitsee, että koululounaan pitäisi olla paitsi suositusten mukaista, myös maistuvaa, jotta ruoka tulisi syödyksi.
– Vain syöty ruoka ravitsee, ja jos kouluruoka jää syömättä, syntyy hävikkiä. Koululounas saatetaan korvata epäterveellisemmillä vaihtoehdoilla.
Suomalaisten suurimmat terveyteen liittyvät ravitsemushaasteet ovat suolan ja tyydyttyneen rasvan liiallinen sekä kuidun liian vähäinen saanti. Pohjavuori korostaa, että yksittäiset ruoka-aineet eivät tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä. Tärkeää on, että ruokavalion kokonaisuus on kunnossa ja syöminen monipuolista.