Helppouden hakeminen ruuanlaitossa on trendi, joka lisää valmisruokien menekkiä.
Se on suurin ruokakulttuurin muutos sitten toisen maailmansodan.

Valmisruokien myynti on kasvanut selvästi jo kymmenen vuoden ajan. Atria Suomen tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää tosin puhuu mieluummin helposta ruuasta, joka kattaa laajemman osan elintarvikkeista.
– Ihmisten suurin motivaatio kokata on se, että he kokkaavat jollekin toiselle ihmiselle. Sitä tehdään entistä vähemmän. Vaikka julkisessa keskustelussa painotetaan yhteisiä arvoja, ihmisillä painottuvat yksilökeskeiset arvot, Saarenpää sanoo.

Valmisruokaistuminen on myyntikiloissa mitattuna 4–5 kertaa suurempi muutos kuin kasvisruoan kasvu on ollut suurimmillaankaan. Toisen maailmansodan jälkeen ei ole koettu näin suurta ruokakulttuurin muutosta, Atria Suomen tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää sanoo.

Muitakin syitä on. Helppouden hakeminen ruuanlaitossa on aiempaa hyväksyttävämpää.
– Perheen äiti ei enää hae hyväksyntää ruuanlaiton kautta. Toisaalta miesten osuus ruokahuollosta kasvaa. Ja miehet ovat aina hyväksyneet valmisruuan.

Yksinelävien määrä kasvaa. Kun tähän yhdistetään pahimman korona-ajan jälkeinen epäsäännöllisyys siinä, tehdäänkö töitä kotona vai työpaikalla, on entistä vähemmän syitä laittaa ruokaa kotona.
– Kokkaamiseen liittyy halu tehdä ruokaa valmiiksi pariksi tai kolmeksi päiväksi. Nyt ei tiedetä etukäteen, ollaanko lähipäivinä kotona syömässä vai työpaikalla, Saarenpää sanoo.

Lähde: Atrian markkinanäkemys

Laatua arvostetaan valmisruuassakin

Ruuasta ei pysty nykyään säästämään samalla tavalla kuin aiempina vuosikymmeninä. Suomalaisten tuloista 11–13 prosenttia kuluu ruokaan, kun vielä 1970-luvulla osuus oli yli 20 prosenttia. Kun ruuan tekeminen itse ei tuo säästöjä, on valmisruokaan helppo tarttua.
– Kuluttajat arvostavat laatua, ja se näkyy valmisruokahyllyllä. Laadukkaampien valmisruokien kysyntä ja tarjonta on kasvanut.
– Aiemmin markkinassa menestyivät vain kahdesta kolmeen euron hintahaarukassa olevat mikroateriat, mutta nyt on olemassa markkina myös viiden euron annoksille, Jukka kertoo.

Kasvisruuan kysynnässä ei ole tapahtunut ennustettua myynnin räjähdystä, vaan se on laskenut viimeisten puolentoista vuoden ajan. Saarenpää uskoo kysynnän kuitenkin kääntyvään kasvuun, sillä kuluttajapohja tuotteille on olemassa.
– Kasvisruokaistumisella on kuluttajapsykologinen tarve, mutta markkina ja toimijat eivät ole löytäneet oikeita keinoja sen täyttämiseen.

Teksti: Hanna Pehkonen
Kuvat: Juho Paavola

Juttu on julkaistu alun perin Atrian asiakas- ja sidosryhmälehdessä:

Hyvä Ruoka 1/2023 -lehti