Viime kuukaudet ovat olleet enemmän kuin poikkeuksellisia. Historiallisen kovia kustannusnousuja on nähty globaalisti niin energian, raaka-aineiden kuin ruuankin hinnoissa. FAO:n ruuanhintaindeksi hyppäsi maaliskuussa ennätysmäiset 12,6 % helmikuun tasosta. Se kertoo, että emme ole tilanteessa yksin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, tuonnin rajoitukset, geopoliittisen tilanteen luoma epävarmuus sekä heikot näkymät tiettyjen tuotteiden, kuten lannoitteiden, saatavuudesta ja hintatasosta ovat puhaltaneet uutta tuulta sekä ruuantuotannon omavaraisuus- että huoltovarmuuskeskusteluun. Suomessa ruuantuotannon omavaraisuus on haluttu pitää korkeana. Viime vuosina myös sen haavoittuvuuden kohdat ovat käyneet selviksi. 

Myös kädenvääntö ruokaketjun toimijoiden neuvotteluasemasta on saanut uutta vettä myllyyn. Voikin sanoa, että nyt eletään hetkiä, joissa koko ruokajärjestelmältä vaaditaan sellaista ratkaisukykyä ja sinnikkyyttä, jota ei ole aiemmin nähtykään. Ketjun kaikkien toimijoiden täytyy soutaa samaan suuntaan. Kaikki ketjun toimijat joutuvat miettimään asioita tosissaan, hakemaan tehokkuutta, ratkaisuja, joustavuutta ja mahdollisia uusia toimintamalleja toimintaan. Voi olla, että paluuta entiseen ei ole. 

Voikin sanoa, että nyt eletään hetkiä, joissa koko ruokajärjestelmältä vaaditaan sellaista ratkaisukykyä ja sinnikkyyttä, jota ei ole aiemmin nähtykään.

Yksi Atrian keskeinen toimintaperiaate on tehokas toiminta. Siihen olemme panostaneet ja se on tapamme tehdä työtä. Tässä ajassa sellainen taito on erityisen tarpeen. On toimittava tehokkaasti ja kannattavasti. Kannattavuuden saavuttaminen edellyttää, että lopputuotteet on hinnoiteltu oikealle tasolle, ja meillä on oltava nyt herkkyyttä tuon osalta. Samalla on pidettävä kiinni asiasta, josta emme voi tinkiä: laadukas ja puhdas kotimainen ruoka. Me kaikki tiedämme, mihin se perustuu. Se alkaa tuottajista, jotka joka tilanteessa pyrkivät tekemään parhaansa, jaksamaan ja jatkamaan. Ymmärrämme, mitä seuraa, jos ruuan tuottamatta jättäminen on kannattavampaa kuin tuottaminen. 

Ymmärrämme, mitä seuraa, jos ruuan tuottamatta jättäminen on kannattavampaa kuin tuottaminen. 

On ilmeistä, että suomalaiset kuluttajat tulevat kohtaamaan kustannusnousuja omassa arjessaan tulevina kuukausina. Miten mahdollisesti kaventuva ostovoima vaikuttaa ostokäyttäytymiseen esimerkiksi ruuan kulutuksen osalta? Onko niin, että kotiruuanlaitto edullisemmista raaka-aineista ottaa arjen ajankäytöstämme jatkossa suuremman osan kuin ennen? Tapahtuuko lihan- tai lihalajien välisessä kulutuksessa yllättäviä muutoksia? Muutoksia varmaan tapahtuu ja niihin saamme vastauksia ajan edetessä.

Vaikka ajassa, jota elämme, on paljon kysymysmerkkejä, yksi on kuitenkin varmaa. Me atrialaisena ketjuna olemme tulevaisuudessakin tuottamassa ruokaa suomalaisten ruokapöytiin. Maailman puhtainta ja parasta ruokaa. Käännämme tarvittavat kivet ja kannot, että tuossa päämäärässä yhdessä onnistumme. Suomalaisilla tuottajilla on osaamista ja mukautumiskykyä. Sekä tarvittavaa asennetta. Nyt samanlaista otetta tarvitaan kaikilta ketjun toimijoilta. 

Kuva: Eero Kokko