Iskelmästä kulmakivet työyhteisön kukoistukseen

07.5.2021
Henkilöstö Vastuullisuus

Olen 70-luvun lapsi. Ystäväni osaa laulaa kaikki 70- ja 80-luvun Finnhits-kappaleet ulkomuistista. Itsekin pääsen kiinni aika monesta Finnhits-rallista, koska niitä perheen yhteisillä automatkoilla luukutettiin radiosta nupit kaakossa. Kun huhtikuun lopulla luin netistä uutista, että legendaarinen viihdetaiteilija Fredi (Matti Siitonen) oli kuollut, alkoi päässäni soida taukoamatta slovarihitti, Fredin vuoden 1974 Syksyn Sävel ”Avaa sydämesi mulle”.  En varmaankaan taaperona tuota juuri lauleskellut tai Syksyn Säveltä seuraillut, mutta biisin sanat osaan vettä valaen. Kertsi menee näin:

”Avaa sydämesi mulle
Tahdon pelkkää hyvää sulle
Mitään piilottaa et sä saa
Jotain peität sisimpään
Sen läpi sun hymys nään
Avaa sydämesi mulle
Tahdon pelkkää hyvää sulle
Mitään piilottaa et sä saa
Jonkun mieltäs painavan
Mä heti kun vaistoan”

Miten ihmeessä tämä siirappinen rakkausballadi, edesmennyt kansankunnan tunteiden tulkki Fredi ja 70-luvun Finnhitsit liittyy mitenkään mihinkään?  Malta hetki – kerron.

Huhtikuun 28. päivä vietettiin jälleen kansainvälisen työjärjestö ILO:n 2003 vuonna käyttöön ottamaan kansainvälistä työturvallisuuspäivää. Teemapäivänä luin useammankin artikkelin työturvallisuuden vaalimisesta ja kehittämisestä. Lukutuokiot vei henkilökohtaisen suosikkini - psykologisen (työ)turvallisuuden äärelle. Ja hyräilemään Fredin ikonista biisiä.

Psykologinen turvallisuus työyhteisöissä tarkoittaa jaettua näkemystä siitä, missä määrin yhteisössä koetaan uskallusta heittäytyä, laittaa itseään likoon, puhua avoimesti ja keskustella onnistumisista ja epäonnistumisista. Eli avata sydäntä - ei peittää sisimpään, piilottaa hymyyn tai jättää painamaan mieltä noin niinku vapaasti Frediä lainatakseni. Fredi siis sanoitti meille vuoden -74 veisuussa psykologisen turvallisuuden ensimmäisen kulmakiven – avautumisen.

Psykologinen turvallisuus työyhteisössä näkyy siten, että yhteisön jäsenet sanovat, mitä ajattelevat, ja kun on ongelmia, puhuvat myös niistä. Psykologiselle turvallisuudelle perusta on vuorovaikutus, kohtaamiset – dialogi. Kun aito keskusteluyhteys on olemassa, ollaan vastaanottavaisia rehelliselle palautteelle, avoimesti eri mieltä olemiselle ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamiselle.

Työyhteisössä koettu psykologinen turva edesauttaa virheistä oppimista, vauhdittaa ongelmanratkaisua, ruokkii yhteisöllisyyttä ja lisää yhteistyötä. Se antaa rohkeutta muutokseen ja vakiintuneiden toimintamallien murtamiseen. Kun töitä tehdään aidosti yhdessä ja ollaan kollektiivisesti vastuussa myös virheistä, taakka yksilön harteilta putoaa ja ollaan valmiimpia kokeilemaan, parantamaan ja etsimään uusia tapoja ratkaista haasteita. Psykologisen turvallisuuden varassa luomme uutta.

Työyhteisössä koettu psykologinen turva edesauttaa virheistä oppimista, vauhdittaa ongelmanratkaisua, ruokkii yhteisöllisyyttä ja lisää yhteistyötä.

Psykologinen turvallisuus ei käsitteenä ole uusi. Sitä on käytetty jo 1960-luvulla. Käsite sai paljon julkisuutta, kun mediajätti Google julkisti 2010 Aristoteles-tutkimuksensa tuloksen, jossa erilaisten tiimien menestymisen merkittävimmäksi tekijäksi nousi tiimissä koettu psykologinen turvallisuus.

Psykologisen turvan on tutkittu työyhteisöissä vaikuttavan myönteisesti:

  1. vuorovaikutukseen ja viestintään
  2. uudistumiseen
  3. oppimiseen
  4. työtyytyväisyyteen
  5. toiminnan tehokkuuteen ja
  6. organisaatioon sitoutumiseen.

Kaikki äärimmäisen hyviä syitä todella panostaa tähänkin työturvallisuuden osa-alueeseen.

Mutta palataanpa vielä tuohon Fredin 74-vuoden Syksyn Säveleen. Hän kiteytti balladissa meille toisenkin kulmakiven psykologisen turvan käsitteeseen. ”Tahdon pelkkää hyvää sulle” laulussa lauletaan. Ja kyllä, jotta psykologinen turvallisuus voi työyhteisössä toteutua, meillä pitää olla luottamus siitä, että yhteisössä aidosti ”tahdotaan toisille hyvää”. Minä itse työyhteisön jäsenenä kohtaan toiset arvostaen, kuunnellen – aidosti läsnä ollen saaden luottaa siihen, että minut kohdataan samoin.

Psykologinen turva syntyy vain yhteispelillä – kaikki voivat vaikuttaa.  Aloitetaan psykologisen turvallisuuden lisääminen ja parantaminen jo tänään!

 

Lähteitä:
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa/mita-on-psykologinen-turvallisuus/ 
https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-turvallisuus-kannustaa-ideoiden-jakamiseen/ 
https://www.ttl.fi/blogi/se-ei-opi-joka-pelkaa/ 
https://ttk.fi/ajankohtaista/tyoturvallisuuspaiva#c118beb9 

Jaa

Kirjoittajan kuva
Kirjoittanut

Tytti Isokangas

Tytti työskentelee rekrytointipäällikkönä. Hän tunnustautuu ruokaintoilijaksi, jonka pilkesilmäinen ruokamotto on: ” hyvää nälkää ei kannata pilata huonolla ruualla”. Erityisesti viikonloppuisin menu suunnitellaan huolella, pöytä katetaan kauniisti ja kokkaamiseen käytetään aikaa. Ruokailuhetket ovat yhdessäoloa ja erinomaisia syitä koota perhettä ja ystäviä yhteen. Arkenakin ruuan pitää olla maistuvaa, mutta kokkaamisen nopeaa. Ruokaintoilun vastapainoksi Tytti harrastaa liikuntaa: juoksu, maastopyöräily, hiihto ja laskettelu ovat lempilajeja. Kolmas intoilu, mille Tytin sydän sykkii on matkustaminen. Kotimaan ja ulkomaan matkailuun kun saa niin hienosti yhdistettyä myös ruoka- ja liikuntaintoilun.

Lue kirjoittajan muita blogeja