Suuntasin tässä eräänä päivänä työkiireiden hellitettyä ala-asteikäisen tyttäremme huonetta kohden tarkoituksenani jutella perinteiseen tapaan siitä, miten hänen koulupäivänsä oli sujunut. Huoneen ovi oli auki ja ovessa veljeltä peritty kyltti ”Asiattomilta pääsy kielletty”.

Koska minulla oli asiaa, uskaltauduin peremmälle. Astuessani sisään huoneeseen hän otti salamannopeasti jotain pöydältä ja vei kätensä selkänsä taakse. En ollut huomaavinani, vaan istahdin sängyn laidalle.

– No, miten koulupäivä meni?, kysyin.
– Hyvin, hän vastasi.
– Oliko koulussa hyvää ruokaa?
– Oli.
– Tuliko paljon läksyjä?
– Tein ne jo.
– Kaikki?
– Ei tullut kuin ussasta.

Tämähän etenee hyvin, tuumin, asiat vaikuttaisivat tytöllä olevan kunnossa. Tein lähtöä huoneesta, mutta pysähdyin ovensuuhun.

– Muistathan, että vanhemmille, ja varsinkin isälle, voi aina kertoa kaikista asioista.
– Joo.
– Vaikka millaisista.
– Joo, tiedän.

Olimme molemmat hetken hiljaa. ”Kunhan varmistin", totesin. Käännyin ovensuussa korostetun hitaasti lähteäkseni. Silloin tyttäreni sanoi:

– En voi näyttää sitä, sillä se on yllätys, se on sinun isänpäiväkorttisi.

Isänpäivä on juhlapäivä, jolloin lapset muistavat isäänsä ja isoisiään. Siihen kuuluu monenlaisia tapoja ja perinteitä, yllätyksiäkin, joista isänpäiväkortin askartelu lasten omin pikku kätösin on yksi. Hieman vanhemmatkin lapset saattavat edelleen antaa siihen taiteellisen panoksensa, kukin tyylillään. Isänpäivään kuuluu myös papan ja tutan  muistaminen kyläilemällä.

Isänpäivän aamuna ei kuitenkaan saa nousta liian varhain – ainakaan meillä – ja pitää joskus jopa hieman esittää nukkuvaa, jotta muu väki voi valmistella isänpäivän aamukaffeja ja tuoda yllätyksenä vuoteeseen. Se ei tule yllätyksenä, että nuorinta laulattaa enemmän kuin teini-iässä olevaa.

Isänpäivään voi kuulua monenlaisia muistamisia, mutta paras lahja on yhdessä vietetty aika. Aamukahvien jälkeen tulee hyvin nopeasti tunne, että johan tässä on pötkötelty, eiköhän tehdä jotain yhdessä. Esimerkiksi kiireetöntä puuhastelua tai järjestetään koko perheen yhteinen aktiivipäivä esimerkiksi luonnossa liikkuen ja makkaraa nuotiolla paistaen.

Yhdessä vietetyt hetket jäävät mieleen muistoina, joihin on mukava palata.

Yhdessä vietetyt hetket jäävät mieleen muistoina, joihin on mukava palata. Sen olen itse huomannut, että isän läsnäolo ja merkitys näkyy lapsen elämässä, siksi isäpäiviä on hyvä olla useamminkin kuin isänpäivänä.

Hyvä ruoka on monelle mieluisa tapa hemmotella itselle tärkeitä ihmisiä. Isänpäivänä se voi tarkoittaa, että perhe haluaa hemmotella isää kunnolla ja valmistaa herkullisen lounaan tai illallisen. Meillä tarjoillaan silloin isän mieliruokia: Atrian punaviinipaistia kermakastikkeella tai grillattua Atria kanan paistileikettä höystöineen.

Isänpäivänä(kin) sopii herkutella.

Hyvää isänpäivää!

Kuva: Kuvan kortit ovat aitoja isänpäiväkortteja.