Hiilijalanjälkimerkintä lisää ketjun läpinäkyvyyttä ja kertoo sitoutumisesta
Hiilijalanjälkimerkintä on tärkeä osa koko tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Laskenta auttaa myös ymmärtämään mistä tuotannon päästöt tilatasolla syntyvät ja osoittaa, miten niitä voidaan pienentää.
Nurmolaisen Petri Yli-Soinin Alatalon tila oli ensimmäinen atrialainen perhetila, jonka tuotteiden pakkauksiin tuli hiilijalanjälkimerkintä.
– Hiilijalanjälkimerkintä on tärkeä osa koko tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Se osoittaa myös tuottajien sitoutumisen siihen, että he haluavat olla avoimia ja läpinäkyviä ja tehdä oman osuutensa tuotantonsa ilmastovaikutusten pienentämiseksi.
– Ihmisillä on nykyään valtava tietotulva ja paine ottaa vastuu asioista kasvaa. Näen, että meidän elintarvikkeiden tuottajien tulee omalta osaltamme kantaa vastuu ympäristöstä.
Petri toivoo merkinnän helpottavan kuluttajien valintaa ja vahvistavan uskoa ketjun luottavuuteen.
– On tärkeää, että kuluttajat voivat luottaa siihen, mitä toimijat lupaavat. Merkintä on osa ketjun läpinäkyvyyttä: sen avulla voidaan osoittaa meidän tuotantomme ilmastovaikutukset. Hiilijalanjälkimerkki tuotteissa on sellainen tae, että siihen meidän asiakkaamme voivat luottaa. Luku on laskettu niin, että sen takana voi seistä ja oikeellisuuden voi tarkistaa milloin tahansa.
Tilakohtainen hiilijalanjälki kokoaa mittavan määrän tietoa
Jokaisen tilan hiilijalanjälki on yksilöllinen ja sen taustalla on kattavat lähtötiedot. Pakkaukseen merkitään keskimääräinen atrialaisen perhetilan hiilijalanjälki, jokaiselle tuotteelle omansa.
Jokaisen tilan hiilijalanjälki on yksilöllinen ja sen taustalla on kattavat lähtötiedot.
Hiilijalanjäljen laskemiseen tarvittavien tietojen määrä on mittava, mutta Petri Yli-Soini ei kokenut niiden keräämistä työläänä. Kirjanpidon ansiosta monet tiedot löytyivät tarkalla tasolla sähköisestä järjestelmästä.
– Laskentaa varten kerättiin tietoja sähkön kulutuksesta, lämmityksestä ja käytetyistä polttoaineista. Meidän tilamme sähkö ja lämmitys ovat hiilineutraaleja, mutta työkoneet, kuten traktori ja kurottaja toimivat fossiilisilla polttoaineilla. Peltoviljelyn osalta selvitettiin käytetyt tuotantopanokset ja maa-analyysit. Lisäksi tehtiin lanta-analyysi, koska lanta levitetään pelloille ja sen pohjalta taas kasvaa uutta viljaa rehuksi, kuvailee Petri.
Hiilijalanjäljen perusteella suomalainen kana on ympäristöystävällinen vaihtoehto.
Hiilijalanjäljen perusteella suomalainen kana on ympäristöystävällinen vaihtoehto.
– Kana on itsessään tehokas rehun käyttäjä, mutta tilatasolla rehustus on iso vaikuttava tekijä. Rehuosaaminen ja rehujen kehittyminen on vaikuttanut huomattavasti kanan hiilijalanjälkeen. Kun tuontisoijaa pystytään korvaamaan kotimaisella kuoritulla kauralla ja valkuaiskasveilla, pienenee hiilijalanjälki merkittävästi.
Eläinten hyvinvoinnista ei tingitä
Laskenta auttaa ymmärtämään mistä toiminnan päästöt syntyvät ja myös osoittaa, miten niitä voidaan pienentää. Alatalon tilalla asiat ovat mallillaan energian käytön suhteen, eikä laskennassa löytynyt isompia kehityskohteita.
– Laskelman tekeminen herätti joitain ajatuksia, mitä voitaisiin tehdä, mutta mitään isompia muutostarpeita ei esille noussut.
Petri korostaa, että eläinten hyvinvointi on asia, josta hän ei tingi.
– Ajattelen asioita taustanikin vuoksi vahvasti eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Energiaa voi säästää, muttei määräänsä enempää eikä eläinten hyvinvoinnin kustannuksella, tiivistää Petri Yli-Soini, joka on koulutukseltaan eläinlääkäri.